Kuukausi: marraskuu 2018

Business Tampereen seminaari: Digitalisaatio ja ekosysteemit

Business Tampereen järjestämästä iltapäivän seminaarista muutamia merkintöjä:

Tampereen kaupungin elinvoimajohtaja Teppo Rantasen aiheena oli tulevaisuuden ekosysteemit älykkäässä kaupungissa. Muutoksen suunnasta Rantasen esimerkkinä oli Siri, tekoäly, jonka kanssa käyttäjät kommunikoivat. Rantasen mukaan AI (artificial intelligence) pitäisi olla IA (intelligence augmented). Teppo Rantanen näki tekoälyteknologian työtoveri-näkökulmasta: tekoäly on tukenamme ja auttaa meitä toimimaan paremmin. Tampereen kaupungin 6aika-hankkeessa on rakennettu eri toimijoiden kanssa alustoja erilaisille ekosysteemeille. Esimerkkeinä yritysyhteistyöalustoista Rantanen mainitsi Hervannan, jonne Elisa rakentaa yritys-5G-verkkoa. Raitiotievaunuissa tullaan hyödyntämään uudenlaisia kamera- ja näyttöratkaisuja. Suunnitteilla on muun muassa autonomisen liikenteen testialue ja Hiedanranta drone -testialustaa. Kaupungin sisäinen digiohjelma on suunnitteilla ja tavoitteena on, että kaikki palvelut digitaalisesti käytössä vuonna 2025.

Timur Kärki (Gofore) puhui organisaatiokulttuurista. Kärki painotti organisaatiokulttuurin merkitystä organisaation menestykselle. Menestyvä kulttuuri rakentuu ihmisten kanssakäymisessä ja teknologialla on tuossa avustava rooli.

Juha Latvala Intopalo Oy:stä antoi neuvoja, joiden avulla digiloikka onnistuu paremmin. Kommunikaation merkitys nousi esiin: yhtenä sudenkuoppana on se, että muutosjohtaminen ja ihmisten vuorovaikutus eivät toimi. Digitalisaatio on muutosprojekti, jossa vuorovaikutustaitojen merkitys on suuri. Mielenkiintoinen neuvo oli varautuminen loikan jälkeiseen aikaan: 50 %:a budjetista tulisi varata jatkokehitykseen. Iso luku. Kuinka monessa digitalisaatiohankkeessa noin on?

Loppupaneelista vielä yksi nosto: yhtenä aiheena oli, miten uudet digipalvelut vaikuttavat ja kuinka hallitaan muutosta. Juha Latvalan mukaan nykyisen viestintäteknologian, sosiaalisen median jne osalta on sama tilanne kuin Gutenbergin kehitettyä painotekniikan. Ykskaks yllättäen tiedonvälitys on mullistunut ja käytäntöjen hakeminen on meneillään. Latvala arvioi, että 50 vuoden päästä mietimme, miten me olimme niin sekaisin 2000-luvun alkuvuosikymmeninä. Yhtä aikaa sekä huvittava, surullinen että uskottava ajatus.

Tavoitteita, mittareita

Aamulehden ja JKY ry:n seminaarissa pohdittiin muun muassa työelämään ja mittaamiseen liittyviä kysymyksiä. Keskustelua veti Jussi Tuulensuu. Keskustelijoina olivat Toni Luhti, Minna Vanhala-Harmanen ja Esko Kilpi.

Muutamia nostoja muistivihkoon tarttuneista ajatuksista:

Voiko ammattiin kouluttautua? Perinteinen kuvio on se, että hankitaan koulutus ja mennään koulutusta vastaavaan työhön. Esko Kilpi ennusti, että tulevaisuudessa pätkätyöt lisääntyvät. Kuvion pitäisi Kilven mukaan mennä niin, että ensin hankitaan työ ja sitten hankitaan osaaminen. Oppimiskyvykkyydellä tulee olemaan yhä suurempi merkitys työelämässä.

Sitä saa mitä mittaa? Esko Kilven mukaan tärkeitä asioita ei välttämättä ole saatavissa mittauksen piiriin. Mittareita ei välttämättä ole. Asiakasmittareiden lisäksi jotkin yritykset ovat ottaneet käyttöönsä yhteiskunta-mittarin. Mikäli asiakas- ja yhteiskunta-mittareiden tulokset menevät sukset ristiin, voivat yritykset asettaa yhteiskunnan edelle. Kilven mukaan perinteisen politiikan menettäessä tehojaan ottavat yritykset poliittista toimijuutta. Liekö esimerkki tällaisesta USA:n irtautuminen Pariisin ilmastosopimuksesta irtautuminen, jota seurasi joidenkin yritysten sitoutuminen ilmastosopimukseen? Tai ehkä tämä on esimerkki siitä, että yritykset ylipäätään voivat halutessaan olla poliittisia toimijoita.

Minna Vanhala-Harmasen mukaan digitalisaation ja automatisoinnin myötä vuorovaikutuksen merkitys kasvaa, koska vuorovaikutusta on vaikea automatisoida. Vuorovaikutustaitojen kehittäminen voi olla tulevaisuudessa yhä tärkeämpi taito.