Library Technology Guiden vuosittainen kirjastoille tarkoitettu tyytyväisyyskysely on nyt koottu ja analysoitu. Kirjastojärjestelmäkyselyn tulokset löytyvät Library Technology Guiden sivuilta. Kyselyssä kartoitetaan kaikkien kirjastosektorien kokemuksia kirjastojärjestelmistään. Kyselyjä on järjestetty vuodesta 2007 lähtien. Uusimmassa kyselyssä lomake oli tarjolla englannin-, espanjan- ja ranskankielellä. Marshall Breeding on tehnyt kyselyn tuloksista kattavan analyysin: http://www.librarytechnology.org/perceptions2013.pl

Humpan henki kyselyssä on tämä:

• jokaisesta kirjastosta vain 1 vastaus
• 1 henkilö saa vastata vain kerran.

Teen muutamia omia nostojani kyselystä ja Breedingin katsauksesta.

Pirkanmaan osalta olen houkutellut alueen kirjastoja osallistumaan vuoden 2012 ja 2013 kyselyihin. Tampereen ja Pirkanmaan osalta menettelin näin: pyysin kirjastojen johtajia joko vastaamaan itse kyselyyn tai delegoimaan kyselyn sopivaksi katsomalleen henkilölle. Tampereen osalta vastausprosentti on oman kirjanpitoni mukaan 100 %. Muualta PIKIstä vastauksia tuli satunnaisesti.

Kysymyslomake löytyy täältä: http://www.librarytechnology.org/lwc-automation-survey-2013.pl

Suurimmassa osassa kysymyksistä annetaan numeerisia arvosanoja, esimerkiksi kuinka tyytyväisiä ollaan järjestelmätoimittajan tukipalveluun. Viiteen kysymykseen vastausvaihtoehtona oli numeroarvosana (0 – 9), joista 0 oli huonoin arvosana ja 9 paras. Kolmeen kysymykseen vastausvaihtoehdot olivat kyllä/ei. Lomakkeessa on 6 kenttää sanallisille vastauksille ja yksi kenttä vapaille kommenteille. Nämä sana on vapaa -vastaukset on koostettu tänne: http://www.librarytechnology.org/survey-2013-comments.pl?SID=20140208639465332

Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 3002 kpl. Vastaajia oli 53 maasta, ja edustetuimmat maat olivat

1. USA (2314 vastausta)
2. Kanada (150)
3. Australia (106)
4. Iso-Britannia (92)
5. Uusi-Seelanti (38).

Suomesta tuli myös 38 vastausta. Naapurimaiden osalta Ruotsista vastauksia tuli 11 kpl, Norjasta 2 kpl, Virosta 1 kpl ja Venäjältä ei yhtään. Tanskalaisista kirjastoista 2 osallistui kyselyyn.

Demografiatilasto on täällä: http://www.librarytechnology.org/survey-2013-demographics.pl

Eniten vastauksia saaneet kirjastojärjestelmät olivat:

• Destiny (368),
• Symphony (324),
• Millennium (254),
• Atriuum (229),
• OPALS (215),
• Sierra (172),
• Polaris (143),
• Voyager (114),
• Horizon (108),
• ALEPH 500 (99),
• Koha — ByWater Solutions (91),
• Library.Solution(70),
• AGent VERSO (68),
• Apollo (54),
• Evergreen — Equinox Software (54),
• Koha — Independent (45),
• LibraryWorld (43),
• EOS.Web (39),
• Axiell Aurora (33),
• WorldShare Management Services (32),
• Absys.Net (31),
• Spydus (20).

Kyselyssä selvitettiin, mihin järjestelmiin on kovin veto kirjastomaailmassa. Nämä järjestelmät ovat

• Alma (110),
• Sierra (104) ja
• WorldShare Management Services (103).

Kiinnostusta on myös Intotaan (44) ja Kuali OLE:en (21), jotka tosin eivät ole vielä tuotantokäytössä.

Vaihtoon halutaan mieluiten laittaa nämä 5 järjestelmää:

• Voyager
• Millenium
• Horizon
• Aleph
• Virtua.

Hieman tilastovertailua

Breeding arvioi kyselyn tuloksia eri kokoisten kirjastojen osalta. Kokoluokat ovat

• iso (large): kokoelmassa niteitä yli 500 001 kpl
• keskikokoinen (medium sized): niteitä 100 001–500 000 kpl
• pieni (small): niteitä alle 100 000 kpl
• hyvin pieni (very small): niteitä 30 001–100 000 kpl.

Kokonaisuutena kyselyssä parhaiten suoriutuivat Polaris (sai hyvät arvosanat sekä isoilta että keskikokoisilta yleisiltä kirjastoilta) ja Biblionixin Apollo (sai hyvät arvosanat pieniltä ja hyvin pieniltä yleisiltä kirjastoilta). Alma ja Sierra saivat hyvät arvosanat suurilta korkeakoulukirjastoilta. Koha sai korkeimmat pisteet pieniltä korkeakoulukirjastoilta painetun materiaalin hallinnan osalta. OCLC WorldShare Management Services sai pieniltä korkeakoulukirjastoilta parhaat arvosanat e-aineiston hallinnan osalta.

Kokosin alemmas muutamia lukemia kotimaisten yleisten kirjastojen käytössä olevista järjestelmistä. Vastausprosentit Auroran ja PallasPron osalta ovat valitettavan pienet. Aurora-vastaajia oli 33 kirjastoa ja PallasPro-vastaajia 2. Sierra-vastauksia kyselyyn saatiin 172 kpl. Origo-vastauksia tänä vuonna ei tullut yhtään. PrettyLibiä ei löydy Library Technology Guiden järjestelmärekisteristä ollenkaan.

Koska Kohan käyttöönotto Pohjois-Karjalassa lähestyy ja Evergreen kiinnostaa minua muuten vain, kävin läpi suomalaisten yleisten kirjastojen käytössä olevien kirjastojärjestelmien lisäksi Evergreenin ja Kohan tuloksia. Vertailua hankaloittaa se, että vastaukset on ryhmitelty sen mukaan, mikä organisaatio tarjoaa järjestelmätukea.

Evergreenin osalta vastauksia on viidessä ryhmässä:

1. Evergreen (tähän ryhmään kuuluvista tiedossa ei ole, miten vastanneet hoitavat järjestelmätuen)
2. Evergreen — Alpha G (yhdysvaltalainen mm. Evergreen-tukipalveluja tarjoava yritys. Yritys tekee yhteistyötä Equinox Softwaren kanssa)
3. Evergreen — Equinox Software (yhdysvaltalainen Evergreen- ja Koha-tukipalveluja tarjoava yritys)
4. Evergreen — Independent (ne vastanneet kirjastot, jotka järjestelmää ylläpitävät  itsenäisesti. Vastanneista 10 kpl oli tällaisia kirjastoja)
5. Evergreen — MOBIUS (yhdysvaltalainen kirjastokonsortio).

Kohan osalta vastauksia on 14 ryhmässä:

1. Koha (tähän ryhmään kuuluvista tiedossa ei ole, miten vastanneet hoitavat järjestelmätuen)
2. Koha — Amigos Library Services (yhdysvaltalainen ei-kaupallinen, jäsenyyteen perustuva organisaatio, joka tarjoaa jäsenilleen muun muassa Koha-tukipalveluja)
3. Koha — BibLibre (ranskalainen Koha-tukipalveluja tarjoava yritys)
4. Koha — ByWater Solutions (yhdysvaltalainen Koha-tukipalveluja tarjoava yritys)
5. Koha — CALYX (australialainen Koha-tukipalveluja tarjoava yritys)
6. Koha — Catalyst (uusiseelantilainen Koha-tukipalveluja tarjoava yritys)
7. Koha — DigiBEPÉ (argentiinalainen kirjastojen Koha-yhteisjärjestelmä, tukipalvelut tarjoaa CONABIP)
8. Koha — Equinox Software (yhdysvaltalainen Evergreen- ja Koha-tukipalveluja tarjoava yritys)
9. Koha — Independent (ne vastanneet kirjastot, jotka ylläpitävät järjestelmäänsä itsenäisesti. Vastanneista 45 kpl oli tällaisia kirjastoja)
10. Koha — Interleaf Technology (irlantilainen Evergreen- ja Koha-tukipalveluja tarjoava yritys)
11. Koha — Kobli (Espanjan Opetus-, kulttuuri- ja urheiluministeriön ylläpitämä Kohaan perustuva järjestelmä)
12. Koha — LibLime (yhdysvaltalainen Koha-tukipalveluja tarjoava yritys)
13. Koha — PTFS Europe (lontoolainen Koha-tukipalveluja tarjoava yritys)
14. Koha — Prosentient Systems (australialainen ATK-tukipalveluja tarjoava yritys).

Alla olevaan vertailutaulukkoon laskin Evergreen- ja Koha-lukemat siten, että otin keskiarvon kuhunkin kohtaan kaikista ko. kohtaan tulleista Evergreen- ja Koha-vastauksista. Muutamia lukuja vertailtavaksi:

järjestelmä	tyytyväisyys järjestelmään (ILS satisfaction)	yhtiöuskollisuus (company loyalty)	järjestelmän toimivuus (ILS functionality)	tehokkuus painetun materiaalin hallinnassa (effectiveness for print)	tehokkuus sähköisen materiaalin hallinnassa (electronic resources)	tyytyväisyys tukipalveluun (support satisfaction)
Aurora	5.56	4.06	5.63	5.66	4.72	4.72
Evergreen	7.34	7.78	7.5	7.67	6.12	7.92
Koha	7.44	6.89	7.29	7.45	5.72	7.21
PallasPro	4.00	6.00	5.50	7.00	4.50	3.50
Sierra	6.55	6.38	6.86	7.55	5.98	6.13

Koska avoimen lähdekoodin puolella vastaajaryhmiä oli useita, sananen Evergreenin ja Kohan isoimmista vastaajaryhmistä. Evergreen-kirjastoista eniten vastauksia tuli Equinox Softwaren asiakkailta (54 kpl), joista kaikki eivät ilmoittaneet kirjastotyyppiään (yleinen kirjasto, korkeakoulukirjasto jne). Tyyppinsä ilmoittaneista yleisiä kirjastoja oli 43 kpl, korkeakoulukirjastoja 5 ja erikoiskirjastoja 1 kpl. Suurimmaksi osaksi kokoelmien koko liikkuu 10 001–100 000 niteessä. 11 kirjastolla 100 001–250 000 nidettä, 5 kirjastolla 250 001–1 000 000 ja 2 kirjastolla 1 000 001–10 000 000 nidettä.

Kohan isoin vastaajaryhmä olivat ByWater Solutionist’n asiakkaat. Vastaajia tässä ryhmässä oli 91 kpl, joista kaikki eivät ilmoittaneet kirjastotyyppiään. Suurin osa tyyppinsä ilmoittaneista kirjastoista oli yleisiä kirjastoja (53 kpl). Korkeakoulukirjastoja oli 21 kpl, koulukirjastoja 3 kpl ja erikoiskirjastoja 2. Kokoelmat liikkuvat suurimmalla osalla vastanneista 10 001–250 000 niteessä ja 100 001–250 000 niteessä.

Vertailun vuoksi Aurora- ja Sierra-kirjastojen luvut: Aurora-kirjastoilta vastauksia tuli 33 kpl, joista 25 yleistä kirjastoa (muut eivät ilmoittaneet tyyppiään). Kokoelmien osalta 7 kirjastoa ilmoitti olevansa alle 10 000 niteen kirjastoa, 12 kirjastoa 10 001–100 000 niteessä, 6 kirjastoa 100 001–250 000 niteessä, 1 kirjasto 1 000 001–10 000 000 niteessä.

Sierra-kirjastoilta vastauksia tuli 172 kpl. Yleisiksi kirjastoiksi ilmoittautui 64 kirjastoa. Suurimmalla osalla kirjastoista kokoelmien nidemäärä liikkui 250 001–1 000 000 kappaleessa.

Itseä tietenkin kiinnostavat Auroran saamat arvosanat muihin verrattuna. Jos PallasPro jätetään pois laskuista, Aurora pitää perää verrattuna Sierraan, Kohaan ja Evergreeniin. Vastausmäärät ovat pienet ja Aurora on avoimen lähdekoodin tuotteisiin verrattuna uudehko. Evergreen ja Koha ovat vanhempia ja toiminnoiltaan vakiintuneempia. Ensimmäisen ison käyttöönoton jälkeen (PIKI 2010) Aurora on kypsynyt, mutta vielä se ei ole ottanut kiinni iäkkäämpiä kollegoitaan.

Kommentteja kyselystä

Sain PIKIstä muutamia kommentteja kyselystä. Yleisin oli se, että osa kysymyksistä meni ohi yksittäisen vastaajan vastuualueen. Tällainen oli esimerkiksi kysymys halukkuudesta siirtyä käyttämään avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmää. Totta on, että kirjastokimpoissa yksittäinen henkilö tuskin itsenäisesti voi tällaista päätöstä tehdä. Tärkeää tuossa kysymyksessä on minusta se, että kysymyksellä mitataan hieman mielipideilmastoa tämän(kin) aiheen suhteen. Olennaisin juttu kuitenkin on, että saamme kartoitettua ns. peruskysymyksiä, kuten millaiseksi koetaan maakunnassa kirjastojärjestelmän käytettävyys, millainen kokemus meillä on tukipalveluista jne.