Johanna Lilja (”Do Open Access journals qualify?”) pohti avoimeen saatavuuteen liittyvää kritiikkiä ja ongelma-alueita OA-julkaisemisessa. Yksi puurojen ja vellien sekoittumispaikka on muun muassa OA-julkaisujen sekoittaminen bloggaukseen ja Wikipediaan. Julkaisupuolella open access -julkaisujen mainetta pilaavat OA-julkaisujen liiketoimintamallia väärinkäyttävät kausijulkaisut (ns. predatory journal). Nämä julkaisut houkuttelevat tutkijoita julkaisemaan artikkeleitaan ja perivät tutkijoilta julkaisumaksun sillä lupauksella, että artikkelit vertaisarvioidaan ja editoidaan, vaikka näitä julkaisuprosessin vaiheita ei toteutetakaan.
Julkaisutoiminnassa voi ilmetä muutakin ongelmaa. Lilja esitteli John Bohannonin tutkimuksen ”Who’s afraid of peer review”, jonka tutkimuskohteena olleista OA-julkaisuista osassa laaduntarkkailu petti pahasti ja julkaistavaksi päätyi artikkeli, jossa oli pahoja virheitä.
Lääkkeenä vaivaan voisi olla erilaiset laatumerkinnät, joilla julkaisu voi osoittaa sitoutumisensa vertaisarviointiprosessiin, kuten esimerkiksi Guaranteed Peer Reviewed Content (GPRC).
Suomen tavoitteiksi Lilja tarjoaa selkeää merkintää, jolla vertaisarvioitu artikkeli erotetaan arvioimattomasta. OA-julkaisujen liiketoimintamallia väärinkäyttävien julkaisujen (predatory journals) tunnistaminen ja siivoaminen pois julkaisuarkistoista, kuten DOAJ:ista. Kustantajien kannustaminen arviointikäytäntöjen laadun parantamiseen ja läpinäkyvyyteen.
Discussion
Trackbacks/Pingbacks
Pingback: Tiedon avoimen saatavuuden juhlavuosi ja FinnOA:n seminaari | Sorvipenkki : blogi - 30/11/2013