//
archives

Avoimuus

This category contains 5 posts

Ratkaisuvaihtoehtoja

Morozov ei ole torppaamassa avointa dataa ja avointa hallintoa. Datan avaamisella voi olla monenlaisia seurauksia, joten Morozov toivoo, että avoimuuteen siirryttäisiin harkiten ja tietoisina niistä sosiaalisista ja kulttuurisista tekijöistä, jotka vaikuttavat eri instituutioiden datavarantojen taustalla. Morozov kyselee kompromissien perään: avoimuus ei saisi olla tyranniaa, jossa instituutiot pakotetaan avoimuuteen. Tarvittaessa pitää tehdä kompromisseja. Innovoinnin ongelmana Morozov … Continue reading

Big data ja solutionismin kritiikkiä

Ennakoivan kontrolloinnin (predictive policing) -hengessä kehitetty analytiikka sensoroi ympäristöä ja analysoi tuloksia mahdollisten rikosten estämiseksi. Esimerkkinä tästä on IBM:n kehittämä analytiikka, jota on käytetty ainakin Yhdysvalloissa (esimerkiksi Las Vegas, Los Angeles, Memphis, New York, Richmond (Virginia), Rochester) ja Vancouverissa. Teknologian arvioidaan toimineen ainakin Richmondissa: IBM can point to some successes: Richmond, Virginia, which in 2005 … Continue reading

Avoin data, avoin hallitus

Avoin hallitus (open government) -suuntauksessa Morozovia huolestuttaa se, että termillä voidaan luoda mielikuva demokratisoitumisesta ja avoimuudesta, vaikka todelliset tulokset jäisivät laihanlaisiksi. Nathaniel Heller käsittelee tätä aihetta kirjoituksessaan Is Open Data a Good Idea for the Open Government Partnership. Molempien huolena on se, saadaanko avoimesta hallinnosta kaikki irti. Pelkona on, että avoimuus ja läpinäkyvyys voivat pelkistyä … Continue reading

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena

Kulttuuriasiainneuvos Minna Karvonen kävi esityksessään läpi muistiorganisaatioihin liittyviä avoin data -asioita. Hallitusohjelmassa on monia kytköksiä avoimeen dataan, jotka liippaavat myös muistiorganisaatioita. Karvonen esitteli Opetus- ja kulttuuriministeriön OKM-KIDE-älystrategiaa. Strategia on tehty vuosille 2013–2016, ja se koostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta osaamisen ja osallisuuden lisääminen digitaalisten sisältöjen ja palvelujen kehittäminen muun muassa käyttäjälähtöisyyden ja saavutettavuuden näkökulmasta. Käytännön toimenpiteitä ovat … Continue reading

Avoimen tiedon ohjelma 2013 – 2015

Valtiovarainministeriön Anne Kauhanen-Simanainen esitteli ministeriön avoimen tiedon ohjelmaa. Avoimella tiedolla on pitkä historia: juuria löytyy julkisuusperiaatteesta 1700-luvulta. Vuonna 1766 tulivat julkisuuslaki, sanan ja painovapaus jne. Avoin tieto on noussut hallitusohjelman kärkihankkeeksi. Dataa on avattava kansalaisten ja yritysten käyttöön, ja julkishallinnossa onkin tehty linjauksia ja toimenpiteitä datan avaamiseksi. Taustalla on big data -ajattelu eli massiiviset määrät … Continue reading

Avoin data ja avoimet sisällöt – museoille uusi mahdollisuus vai uusi menoerä?

Kimmo Levä esitteli taustalla vireillä olevia asioita: tekijänoikeuslakia ollaan uudistamassa ja uudistettu laki voi tuoda jotain helpotusta datan avaamiseen. Henkilötietolaki kannattaa muistaa: jos tietokanta sisältää henkilötietoja, joiden avulla henkilöitä on tunnistettavissa, tarvitaan lupa julkaisemiselle. Tämä koskee myös kuolleita ja heidän lähipiiriään. Miksi julkaista: kokoelmat ovat käyttöä varten, joten on järkevää edistää kokoelmien käyttöä eri tavoin … Continue reading

Avoimen datan mahdollisuuksista museossa

Kimmo Antila (Postimuseo) kysyi puheessaan käyttäjyyden ja datan hyödyntämisen perään. Datan avaamisessa(kin) pitäisi miettiä käyttäjyyttä eli kenelle näitä juttuja tehdään. Hyvä kysymys, onko avoin data itseisarvo vai itseasiassa kontekstuaalinen, kuratoitu tieto? Antila korosti kuratoinnin ja analysoinnin tärkeyttä. Datan avaamisen lisäksi organisaation pitäisi analysoida ja tulkita dataa. Kokeiluja voi tehdä jo olemassa olevilla avoimeen dataan pohjautuvilla … Continue reading

Kokemuksia kokoelmadatan avaamisesta Valtion taidemuseossa

Sanna Hirvonen kertoi Valtion taidemuseon datanavausprosessista. Avauksen kohteena oli kolmen museon hallinnoimien taideteosten metadata. Lisenssinä oli CC0 ja tiedot tulivat Muusa-järjestelmästä. Avauksesta on myös Piia Laitan tiedote Data on auki. Datan avaamisen toivotaan tarjoavan uusia kosketuspintoja ja näkökulmia sisältöihin. Data on tarjolla sekä rajapinnan kautta että datapakettina (DC-XML-, DC-JSON- ja DC-TEXT-muodossa. API-konsolilla voi testata rajapinnan … Continue reading

Avoin data ja tekijänoikeudet

Tuula Hämäläinen (Valtion taidemuseo) pohti oikeudellisesta näkökulmasta datan avausta ja CC0-lisenssiä eri toten. Esimerkkitapauksena Hämäläisellä oli Kansalliskirjaston esitys, että Finnassa oleva metadata lisensoitaisiin CC0 1.0 Universal -lisenssillä. Pohdittavia kysymyksiä, ovat mitä tekijän- ja lähioikeuksia Finnaan haravoitu kuvailutieto voi sisältää. Onko työntekijöiden tuottaman sisällön osalta kaikki oikeudet organisaatiolla, joka datan luovuttaa? Mikäli tekijänoikeuksia omistavat ulkopuoliset osapuolet, … Continue reading

Europeana, Finna ja avoin data

Tapani Sainio esitteli Europeanan lisensointimallia. Europeanan datassa on kyse pääasiassa tekstimuotoisesta kuvailutiedosta, jonka organisaatio itse valitsee. Humpan henki Europeanassa on mahdollisimman avoin lisenssi, jotta dataa voitaisiin hyödyntää mahdollisimman laajasti. Tämä on varsin somasti linjassa EU:n muun datapolitiikan kanssa (ks. FinnOA-seminaari). Europeanassa CC0-lisenssi on ollut käytössä syksystä 2012 lähtien. Dataansa luovuttava organisaatio sitoutuu tähän lisenssiin Europeanan … Continue reading