Kimmo Levä esitteli taustalla vireillä olevia asioita: tekijänoikeuslakia ollaan uudistamassa ja uudistettu laki voi tuoda jotain helpotusta datan avaamiseen. Henkilötietolaki kannattaa muistaa: jos tietokanta sisältää henkilötietoja, joiden avulla henkilöitä on tunnistettavissa, tarvitaan lupa julkaisemiselle. Tämä koskee myös kuolleita ja heidän lähipiiriään. Miksi julkaista: kokoelmat ovat käyttöä varten, joten on järkevää edistää kokoelmien käyttöä eri tavoin … Continue reading
Kimmo Antila (Postimuseo) kysyi puheessaan käyttäjyyden ja datan hyödyntämisen perään. Datan avaamisessa(kin) pitäisi miettiä käyttäjyyttä eli kenelle näitä juttuja tehdään. Hyvä kysymys, onko avoin data itseisarvo vai itseasiassa kontekstuaalinen, kuratoitu tieto? Antila korosti kuratoinnin ja analysoinnin tärkeyttä. Datan avaamisen lisäksi organisaation pitäisi analysoida ja tulkita dataa. Kokeiluja voi tehdä jo olemassa olevilla avoimeen dataan pohjautuvilla … Continue reading
Sanna Hirvonen kertoi Valtion taidemuseon datanavausprosessista. Avauksen kohteena oli kolmen museon hallinnoimien taideteosten metadata. Lisenssinä oli CC0 ja tiedot tulivat Muusa-järjestelmästä. Avauksesta on myös Piia Laitan tiedote Data on auki. Datan avaamisen toivotaan tarjoavan uusia kosketuspintoja ja näkökulmia sisältöihin. Data on tarjolla sekä rajapinnan kautta että datapakettina (DC-XML-, DC-JSON- ja DC-TEXT-muodossa. API-konsolilla voi testata rajapinnan … Continue reading
Museoliitto järjesti lokakuun 2013 lopulla seminaarin avoimesta datasta: Avoin data ja avoimet sisällöt museossa. Päivän aikana tehtiin aina tarpeellista käsitteiden määrittelyä (mitä on avoin data, avoin tieto, avoin sisältö ja avoimet palvelut) ja käytiin datan avausta esimerkkien kautta läpi. Hyvä päivä, hyviä esityksiä. Päivästä bloggasi aiemmin Kaisa Kyläkoski: Avoimesti saatua tietoa museoiden keskustelusta avoimuudesta. Kannattaa … Continue reading