//
you're reading...
Avoimuus, Avoin data, Museot

Avoimen datan mahdollisuuksista museossa

Kimmo Antila (Postimuseo) kysyi puheessaan käyttäjyyden ja datan hyödyntämisen perään. Datan avaamisessa(kin) pitäisi miettiä käyttäjyyttä eli kenelle näitä juttuja tehdään. Hyvä kysymys, onko avoin data itseisarvo vai itseasiassa kontekstuaalinen, kuratoitu tieto? Antila korosti kuratoinnin ja analysoinnin tärkeyttä. Datan avaamisen lisäksi organisaation pitäisi analysoida ja tulkita dataa.

Kokeiluja voi tehdä jo olemassa olevilla avoimeen dataan pohjautuvilla työkaluilla. Esimerkiksi Mediawikiä ja Wikipediaa voidaan hyödyntää erilaisten tietovarantojen ja oman osaamisen esilletuonnissa. Näin esimerkiksi tehtiin Rupriikin järjestämässä wiki-työpajassa 9.11.2013.

Tärkeää olisi näyttelyjen ohessa lisätä/parantaa jo olemassa tietoa: kun kokoelmia tuodaan esiin, olisi hyvä pyrkiä samalla lisäämään tietoa ko. aiheesta. Erilainen tutkijayhteistyö näyttelyiden osalta on tärkeää; tästä oli kyse esimerkiksi Inventing Europe -hankkeessa. Joukkoistamista datan rikastamisessa on tutkinut Ari Häyrinen väitöskirjassaan Open sourcing digital heritage : digital surrogates, museums and knowledge management in the age of open networks.

Kimmo Antila asetti datan avauksen hienoksi tavoitteeksi synnyttää uutta luovaa, vuorovaikutteista ja kaikkia osapuolia hyödyttävää tietoa.

Discussion

Trackbacks/Pingbacks

  1. Pingback: Museot ja avoin data -seminaaripäivästä | Sorvipenkki : blogi - 02/02/2014

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Twiit-twiit