Monissa symposiumin puheenvuoroissa tekoälyteknologia oli esillä. Tätä teknologiaa selvitetään muun muassa Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnissä olevassa Datanhallinnan ja laskennan kehittämisohjelmassa. Symposiumissa tekoälyn mahdollisia uhkakuvia ei juurikaan nostettu esiin. Tekoäly nähtiin pikemminkin mahdollisuutena. Olli-Pekka Heinosen eettisyyttä korostavat pohdinnat olivat kutkuttavia. Samansukuisia eettisiä ja ihmisyyttä pohtivia teemoja on tullut vastaan muuallakin. Eräs mieleen jäänyt on Nils Gilmanin … Continue reading
Tom Davenport kävi läpi analytiikan historiaa. Osa esityksen termeistä oli itselle vieraampia ja niistä lisätietoa hakiessa jäljet johtivat usein Deloitten tutkimuksiin ja julkaisuihin. Davenportilla on ollut työhistoriaa Deloitten palveluksessa. Esityksessään Davenport tunnisti analytiikan 4 aikakautta. Vaihe 1.0 (”artisanal analytics”) Vaiheen 1.0 (”artisanal analytics”) Davenport ajoitti alkaneen 1970-luvulla. Tämän aikakauden analytiikkavälineet ovat käytössä edelleen joltain osin. … Continue reading
Tampereen yliopistolla tänä vuonna järjestetyn johtajuussymposiumin teemana oli tiedolla johtaminen. Muutamia merkintöjäni useammassa palassa: Tim Minshallin esityksestä, joka käsitteli avointa innovointia (open innovation) Lassi Kurkijärven (Solita) esityksestä organisaatiokulttuurin merkityksestä, kun toimintatapana on avoin innovointi Tom Davenportin puheenvuorosta analytiikan ja tiedolla johtamisen historiasta, johon saimme kommenttipuheenvuorot Nina Helanderilta (tietojohtamisen professori, Tampereen teknillinen yliopisto) ja Olli-Pekka Heinoselta … Continue reading
Tampereen teknillisen yliopiston Ohjelmallinen sisällönhallinta -opintojaksossa tarjottiin helmikuussa vierailuluento web-ohjelmointirajapinnoista. Luennolla puhuivat OKM:n kehittämispäällikkö Jarkko Moilanen ja Tampereen kaupungin tietohallinnon edustaja Joonas Dukpa. Moilanen pohdiskeli ohjelmointirajapintojen (application programming interface, API) merkitystä tietojärjestelmien kehittämisessä ja Dukpa kertoi Tampereen kaupungin avoin data -ohjelmasta. Moilasen mukaan suunta on se, että maailmalla start-up-yrityksissä homma lähtee nykyään rajapintojen rakentamisesta. Rajapintoja … Continue reading
Lukukokemuksena kirja on hyvä. Vaikka en ole kaikesta samaa mieltä Morozovin kanssa, se on sanottava, että Morozov käyttää aikaa perusteluihin ja esimerkkejä on runsaasti. Ne ovat ajankohtaisia ja konkretisoivat ongelmia, joita Morozov näkee teknologisessa kehityksessä ja kulttuurissa. Morozov houkuttelee argumenteillaan hakemaan lisätietoja. Paikoin kirjan mustavalkoisuus puuduttaa. Esimerkiksi koneoppimisesta löytyy hyviäkin kokemuksia: http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/kun+kone+oppii+quotloytaa+ratkaisun+jota+tutkija+ei+itse+olisi+tullut+ajatelleeksiquot/a965877 Ellen Ullman (Big … Continue reading
Morozov ei ole torppaamassa avointa dataa ja avointa hallintoa. Datan avaamisella voi olla monenlaisia seurauksia, joten Morozov toivoo, että avoimuuteen siirryttäisiin harkiten ja tietoisina niistä sosiaalisista ja kulttuurisista tekijöistä, jotka vaikuttavat eri instituutioiden datavarantojen taustalla. Morozov kyselee kompromissien perään: avoimuus ei saisi olla tyranniaa, jossa instituutiot pakotetaan avoimuuteen. Tarvittaessa pitää tehdä kompromisseja. Innovoinnin ongelmana Morozov … Continue reading
Verkkomaailman trendeistä Jevgeni Morozov nostaa esiin muun muassa data-intensiivisyyden ja itsensä monitoroinnin. Data-intensiivisyydellä hän tarkoittaa kehitystä, jossa toiminta verkossa kytkeytyy yhä tiiviimmin datan ympärille. Data-intensiivisyydellä on kytkös hyvin toimiviin algoritmeihin. Verkkopalveluihin rakennettujen erilaisten suosituspalvelujen taustalla ovat algoritmitekniikat. Tällaisella tekniikalla tuotetut suositukset ovat sitä parempia, mitä enemmän ne osuvat oikeaan eli tarjoavat jotain sellaista, jota vastaanottaja … Continue reading
Morozov käsittelee kirjassaan runsaasti automaattiseen päättelyyn käytettyjä algoritmeja ja nostaa esiin ongelmatilanteita, joissa algoritmi tekee pohja-aineistostaan vääriä päätelmiä. Yhtenä esimerkkinä on Googlen ja Guernica-nimisen julkaisun nokkapokka. Guernica-verkkojulkaisu käsittelee politiikkaa, kirjallisuutta ja taidetta. Guernicaan ovat kirjoittaneet muun muassa Noam Chomsky, Amartya Sen, Arundhati Roy ja Zadie Smith. Julkaisun tulonlähteitä ovat esimerkiksi lukijoilta saadut lahjoitukset ja Googlen … Continue reading
Morozovin kirjassa myrskyn ytimessä on solutionismi. Termi tuntuu olevan sukua teknofilialle (technophilia). Morozov määrittelee solutionismiksi ajattelutavan, jossa sopivin ohjelmin, algoritmein, robotein teknologia voi ratkaista ihmiskunnan ongelmat tehokkaasti. Näitä ajatuksiaan Morozov esittelee Ian Tuckerin haastattelussa. Solutionistikritiikissään Morozov kirjoittaa useamman kerran solutionistien ratkomista ”ongelmia”, jotka eivät Morozovin mukaan ole ongelmia ensinkään. Morozov puhuu ns. tuplaklikkaus-ratkaisuista, joista esimerkkinä … Continue reading
Teknologian yhteiskunnallisia vaikutuksia pohtiva Jevgeni Morozov julkaisi viime vuonna teoksen To save everything, click here : the folly of technological solutionism (2013). Morozovin ote teknologiaan on kriittinen. Oskari Onninen kuvailee Morozovia kyberpessimistiksi, ja tämä termi kuvaa kohdettaan erinomaisesti. Morozov on aktiivinen monilla foorumeilla. Osa hänen artikkeleistaan löytyy täältä: http://evgenymorozov.com/writings.html Hänen esikoisteoksensa on The Net Delusion … Continue reading