Morozov ei ole torppaamassa avointa dataa ja avointa hallintoa. Datan avaamisella voi olla monenlaisia seurauksia, joten Morozov toivoo, että avoimuuteen siirryttäisiin harkiten ja tietoisina niistä sosiaalisista ja kulttuurisista tekijöistä, jotka vaikuttavat eri instituutioiden datavarantojen taustalla. Morozov kyselee kompromissien perään: avoimuus ei saisi olla tyranniaa, jossa instituutiot pakotetaan avoimuuteen. Tarvittaessa pitää tehdä kompromisseja. Innovoinnin ongelmana Morozov … Continue reading
Avoin hallitus (open government) -suuntauksessa Morozovia huolestuttaa se, että termillä voidaan luoda mielikuva demokratisoitumisesta ja avoimuudesta, vaikka todelliset tulokset jäisivät laihanlaisiksi. Nathaniel Heller käsittelee tätä aihetta kirjoituksessaan Is Open Data a Good Idea for the Open Government Partnership. Molempien huolena on se, saadaanko avoimesta hallinnosta kaikki irti. Pelkona on, että avoimuus ja läpinäkyvyys voivat pelkistyä … Continue reading
Kulttuuriasiainneuvos Minna Karvonen kävi esityksessään läpi muistiorganisaatioihin liittyviä avoin data -asioita. Hallitusohjelmassa on monia kytköksiä avoimeen dataan, jotka liippaavat myös muistiorganisaatioita. Karvonen esitteli Opetus- ja kulttuuriministeriön OKM-KIDE-älystrategiaa. Strategia on tehty vuosille 2013–2016, ja se koostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta osaamisen ja osallisuuden lisääminen digitaalisten sisältöjen ja palvelujen kehittäminen muun muassa käyttäjälähtöisyyden ja saavutettavuuden näkökulmasta. Käytännön toimenpiteitä ovat … Continue reading
Valtiovarainministeriön Anne Kauhanen-Simanainen esitteli ministeriön avoimen tiedon ohjelmaa. Avoimella tiedolla on pitkä historia: juuria löytyy julkisuusperiaatteesta 1700-luvulta. Vuonna 1766 tulivat julkisuuslaki, sanan ja painovapaus jne. Avoin tieto on noussut hallitusohjelman kärkihankkeeksi. Dataa on avattava kansalaisten ja yritysten käyttöön, ja julkishallinnossa onkin tehty linjauksia ja toimenpiteitä datan avaamiseksi. Taustalla on big data -ajattelu eli massiiviset määrät … Continue reading
Kimmo Levä esitteli taustalla vireillä olevia asioita: tekijänoikeuslakia ollaan uudistamassa ja uudistettu laki voi tuoda jotain helpotusta datan avaamiseen. Henkilötietolaki kannattaa muistaa: jos tietokanta sisältää henkilötietoja, joiden avulla henkilöitä on tunnistettavissa, tarvitaan lupa julkaisemiselle. Tämä koskee myös kuolleita ja heidän lähipiiriään. Miksi julkaista: kokoelmat ovat käyttöä varten, joten on järkevää edistää kokoelmien käyttöä eri tavoin … Continue reading
Kimmo Antila (Postimuseo) kysyi puheessaan käyttäjyyden ja datan hyödyntämisen perään. Datan avaamisessa(kin) pitäisi miettiä käyttäjyyttä eli kenelle näitä juttuja tehdään. Hyvä kysymys, onko avoin data itseisarvo vai itseasiassa kontekstuaalinen, kuratoitu tieto? Antila korosti kuratoinnin ja analysoinnin tärkeyttä. Datan avaamisen lisäksi organisaation pitäisi analysoida ja tulkita dataa. Kokeiluja voi tehdä jo olemassa olevilla avoimeen dataan pohjautuvilla … Continue reading
Museoliitto järjesti lokakuun 2013 lopulla seminaarin avoimesta datasta: Avoin data ja avoimet sisällöt museossa. Päivän aikana tehtiin aina tarpeellista käsitteiden määrittelyä (mitä on avoin data, avoin tieto, avoin sisältö ja avoimet palvelut) ja käytiin datan avausta esimerkkien kautta läpi. Hyvä päivä, hyviä esityksiä. Päivästä bloggasi aiemmin Kaisa Kyläkoski: Avoimesti saatua tietoa museoiden keskustelusta avoimuudesta. Kannattaa … Continue reading