Lukukokemuksena kirja on hyvä. Vaikka en ole kaikesta samaa mieltä Morozovin kanssa, se on sanottava, että Morozov käyttää aikaa perusteluihin ja esimerkkejä on runsaasti. Ne ovat ajankohtaisia ja konkretisoivat ongelmia, joita Morozov näkee teknologisessa kehityksessä ja kulttuurissa. Morozov houkuttelee argumenteillaan hakemaan lisätietoja.
Paikoin kirjan mustavalkoisuus puuduttaa. Esimerkiksi koneoppimisesta löytyy hyviäkin kokemuksia: http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/kun+kone+oppii+quotloytaa+ratkaisun+jota+tutkija+ei+itse+olisi+tullut+ajatelleeksiquot/a965877
Ellen Ullman (Big Data Is Watching You) nostaa esiin Morozovin tavan yliyksinkertaistaa teknologian parissa työskentelevät yhdeksi nörttilaumaksi, joista hän käyttää geek-termiä. Hän esittää nörtit tasalaatuisena joukkona, joka kritiikittä marssii teknologisesta ratkaisusta toiseen. Tämä ei tee Ullmanin mukaan oikeutta tälle ryhmälle.
Morozovin kysymykset/problematisoinnit ovat joka tapauksessa tärkeitä. Viimeisimpiä vastaanosuneita kirjan teemoja liipanneita uutisia oli toiveikas: Jarrua poliisivaltiolle: Tätä kaupunkia isoveli ei pääse valvomaan (Tekniikka ja talous). Yhdysvaltalainen kaupunki päätti supistaa valvontajärjestelmäänsä.
Kirjastolaisten soisin tämän kirjan lukevan. Mediakasvatusta selkeästi tarvitaan eikä hakukoneille passaa jättää tiedonhakumonopolia. Meille teknologiaan uskoville Morozov tarjoilee asiallisen ja varteenotettavan suosituksen: tekniikka pitää kyseenalaistaa ja sitä pitää arvioida kriittisesti. Morozovin toiveena on, että vaikka solutionismi olisi vääjäämätöntä, meidän pitäisi varmistaa, että tämä solutionismi olisi itsereflektoivaa, jopa neuroottista. Solutionismin puutteet paljastuvat vain arvioinnin ja epäilyn kautta.
[schema type=”review” url=”http://clickherethebook.com/” rev_name=”To Save Everything, Click Here” author=”Jevgeni Morozov” ]