Valtiovarainministeriön Anne Kauhanen-Simanainen esitteli ministeriön avoimen tiedon ohjelmaa. Avoimella tiedolla on pitkä historia: juuria löytyy julkisuusperiaatteesta 1700-luvulta. Vuonna 1766 tulivat julkisuuslaki, sanan ja painovapaus jne.
Avoin tieto on noussut hallitusohjelman kärkihankkeeksi. Dataa on avattava kansalaisten ja yritysten käyttöön, ja julkishallinnossa onkin tehty linjauksia ja toimenpiteitä datan avaamiseksi. Taustalla on big data -ajattelu eli massiiviset määrät raakadataa, josta tiedonlouhinnan menetelmin tehdään esimerkiksi analyysia ja ennusteita.
Julkishallinnosta ollaan leipomassa katalysaattoria avoimen datan julkaisemiselle ja hyödyntämiselle. Tähän suuntaan on johdattelemassa muun muassa ICT 2015 -työryhmän 21 kehityspolkua -ehdotukset.
Datan avausta perustellaan muun muassa sillä, että on kansantaloudellisesti järkevää hyödyntää julkisin varoin tuotettua dataa mahdollisimman paljon. Datan avaamisen kerrotaan myös lisäävän läpinäkyvyyttä ja demokratiaa, tehostavan hallintoa, monipuolistavan koulutuksen ja tutkimuksen aineistoja. Hyödyt avaamisesta ovat suuremmat kuin kustannukset.
Esimerkkejä arkea helpottavista ja hallinnonalojen rajat ylittävistä palveluista on muun muassa:
- duunitori.fi
- kierrätys
- parkkinappi
- blindsquare
- hätäopas: lähin lääkäri, apteekki tai julkinen vessa.
Valtiovarainministeriön Avoimen tiedon ohjelmassa 2013–2015 kehitetään datan avauskäytäntöjä siten, että tietovarantojen avaamisesta tulee osa hallinnon normaalia toimintaa ja että datan avoimuus huomioidaan jo tietojärjestelmiä suunniteltaessa ja hankittaessa.
JulkICT-toiminto-sivusto kertoo, että ohjelmassa toteutetaan myös julkishallinnon tietovarantojen löytämistä ja hyödyntämistä helpottava kansallinen avoimen datan alusta, ns. ”dataportaali” ja avoimeen dataan perustuvien palvelujen kehittämisympäristö JulkICTLab.
Yhteistyöverkostosta tavoitellaan laajaa: mukaan halutaan kansalaiset, yritykset, organisaatiot ja julkinen sektori. Ministeriöt vievät asiaa eteenpäin eri ohjelmissaan.
Onko avoin data uusi selviämistarina? Ministeriö näkee avoimen datan samantapaisena kehitysaskeleena kuin vaikkapa lukutaidon 1900-luvulla ja jälleenrakentamiskauden 1950-luvulla, jolloin puunjalostusteollisuus oli kehityksen kärjessä. Paljon odotuksia avoimuudelle.