Kulttuuriasiainneuvos Minna Karvonen kävi esityksessään läpi muistiorganisaatioihin liittyviä avoin data -asioita. Hallitusohjelmassa on monia kytköksiä avoimeen dataan, jotka liippaavat myös muistiorganisaatioita.
Karvonen esitteli Opetus- ja kulttuuriministeriön OKM-KIDE-älystrategiaa. Strategia on tehty vuosille 2013–2016, ja se koostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta
- osaamisen ja osallisuuden lisääminen
- digitaalisten sisältöjen ja palvelujen kehittäminen muun muassa käyttäjälähtöisyyden ja saavutettavuuden näkökulmasta.
Käytännön toimenpiteitä ovat Museoviraston Museo 2015 ja Kansalliskirjaston KDK ja Melinda, CSC:n Tutkimuksen tietoaineistot (TTA), Avoin-hankkeen ja AVAA-projektin muodostama hanketripla. Näissä projekteissa rakennetaan avoimen datan infrastruktuuria.
Osaamispuolella OKM kiinnittää huomiota tietovarantoihin liittyvän laajapohjaiseen osaamiseen ja media- ja informaatiolukutaitoon. Tarkoitus on myös vahvistaa kulttuurisektorin organisaatioiden ja käyttäjien yhteistyötä.
Karvosella oli esityksessään 5 kysymystä, jotka ovat olennaisia avoimen tiedon hyödynnettävyyden kannalta
- koneluettavuus?
- maksuttomuus?
- vapaasti käytettävissä?
- helpposaatavuus?
- saako tolkun? Kirjastopuolella tämä tarkoittaisi MARC 21 -formaatin ”suomentamista” alan ulkopuolisille toimijoille, jotka haluaisivat hyödyntää dataa.
Yleisökysymyksessä kysyttiin OKM:n kantaa PSI-direktiiviin. Direktiivi on käytössä ja sitä on sovellettava kansallisesti. Juristiarmeija miettii ainakin vuoden 2013, miten sovellettaisiin ja miten direktiivi implementoidaan meillä. Iso muutos verrattuna aiempaan vastaavaan direktiiviin vuodelta 2003 on, että PSI-direktiivi koskee muistiorganisaatioita ja että se ei koske tekijänoikeuden alaista aineistoa. PSI:ssä on loivennuksia muistiorganisaatioiden kohdalla.