Jyrki Ilva teki mainion katsauksen suomalaisen OA-julkaisemisen historiaan ja nykytilaan esityksessään ”Open repositories of past, present and future”. Osa julkaisutoiminnan perustaa ovat julkaisuarkistot (institutional repository), joiden kehitykseen ovat vaikuttaneet erilaiset tekijät, kuten tutkimusten hallinnointiin ja arviointiin käytetyt järjestelmät (Current research information system, CRIS), väitöskirjojen ja opinnäytteiden digitalisoituminen, digitaalisten objektien hallintajärjestelmät (Digital Object Management Systems, DOMS), … Continue reading
Johanna Lilja (”Do Open Access journals qualify?”) pohti avoimeen saatavuuteen liittyvää kritiikkiä ja ongelma-alueita OA-julkaisemisessa. Yksi puurojen ja vellien sekoittumispaikka on muun muassa OA-julkaisujen sekoittaminen bloggaukseen ja Wikipediaan. Julkaisupuolella open access -julkaisujen mainetta pilaavat OA-julkaisujen liiketoimintamallia väärinkäyttävät kausijulkaisut (ns. predatory journal). Nämä julkaisut houkuttelevat tutkijoita julkaisemaan artikkeleitaan ja perivät tutkijoilta julkaisumaksun sillä lupauksella, että artikkelit … Continue reading
Johanna Lilja (”Do Open Access journals qualify?”) pohti avoimeen saatavuuteen liittyvää kritiikkiä ja ongelma-alueita OA-julkaisemisessa. Yksi puurojen ja vellien sekoittumispaikka on muun muassa OA-julkaisujen sekoittaminen bloggaukseen ja Wikipediaan. Julkaisupuolella open access -julkaisujen mainetta pilaavat OA-julkaisujen liiketoimintamallia väärinkäyttävät kausijulkaisut (ns. predatory journal). Nämä julkaisut houkuttelevat tutkijoita julkaisemaan artikkeleitaan ja perivät tutkijoilta julkaisumaksun sillä lupauksella, että artikkelit … Continue reading
Nina Karlstrøm esitteli norjalaista CRIStin (Current research information system in Norway) -palvelua, johon kootaan informaatiota norjalaisista tutkimuksista (”Bridge over troubled water – using the CRIS in building Open Access infrastructures”). CRISistä on rakennettu yhden luukun palvelua, jonka kautta pääsee käsiksi sekä metadataan että julkaistujen tutkimusartikkeleiden kokoteksteihin. Palvelu jakaantuu moduuleihin: Julkaisutietokannassa (The Norwegian Science Index, NVI) … Continue reading
Ulf Kronman esitteli OA-rintaman tilannetta Ruotsissa ja Ruotsin kansalliskirjaston roolia tiedon avoimen saatavuuden edistämisessä (”Open Access in Sweden and the programme OpenAccess.se”). Ruotsalaista OA-historiaa esittelee myös Jan Hagerlid (2006) artikkelissaan ”Open Access in Sweden 2002–2005”. Kansalliskirjastolla on kolme vastuualuetta: ruotsalaisen kulttuuriperinnön säilyttäminen tutkimuskirjastotoiminnan ylläpito humanistisille tieteille ja ruotsalaisten tieteellisten ja yleisten kirjastojen toiminnan koordinointi. Kansalliskirjaston … Continue reading