Tuula Hämäläinen (Valtion taidemuseo) pohti oikeudellisesta näkökulmasta datan avausta ja CC0-lisenssiä eri toten. Esimerkkitapauksena Hämäläisellä oli Kansalliskirjaston esitys, että Finnassa oleva metadata lisensoitaisiin CC0 1.0 Universal -lisenssillä.
Pohdittavia kysymyksiä, ovat mitä tekijän- ja lähioikeuksia Finnaan haravoitu kuvailutieto voi sisältää. Onko työntekijöiden tuottaman sisällön osalta kaikki oikeudet organisaatiolla, joka datan luovuttaa? Mikäli tekijänoikeuksia omistavat ulkopuoliset osapuolet, dataa ei voi luovuttaa ilman eri sopimuksia tai lisenssejä, jos data on suoja-ajan sisäpuolella.
Huomioitava on myös se, että tekijänoikeus voi olla lyhyillä ilmaisuillakin, esimerkiksi teosten nimillä. Suoja-ajan ulkopuolisten teosten osalta kysymys voi olla moraalisista oikeuksista, yksityisyyden suojasta.
Tekijänoikeusjärjestöjen merkitys on Hämäläisen mukaan korostunut ainakin Suomessa. Järjestöt ajavat myös niiden asemaa, jotka eivät kuulu järjestöön, eivätkä järjestöt ole suhtautuneet kovin positiivisesti CC-lisensointiin.
Alkuperäisten tekijän- ja lähioikeuksien moraaliset oikeudet (respekti- ja isyysoikeus) pitäisi muistaa. Kuka on vastuussa, jos tapahtuu rikkomuksia? Miten lisensoidaan kuva-aineisto? Haksahtamisen vaara on olemassa siinä, että erehdytään luulemaan, että metadataa koskeva CC0-oikeus koskee myös muuta aineistoa ko. tietokannassa. Korvausvastuu voi olla datan julkaisseella organisaatiolla.
Hämäläinen korosti erityisesti näitä seikkoja:
- käyttölupa voidaan myöntää vain aineistoihin joihin organisaatioilla on oikeudet
- 3. osapuolten oikeudet: myös datan asettaminen yleisön saataville vaatii luvan, ei vain jatkokäytön lupa.