Avainsana: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena

Kulttuuriasiainneuvos Minna Karvonen kävi esityksessään läpi muistiorganisaatioihin liittyviä avoin data -asioita. Hallitusohjelmassa on monia kytköksiä avoimeen dataan, jotka liippaavat myös muistiorganisaatioita.

Karvonen esitteli Opetus- ja kulttuuriministeriön OKM-KIDE-älystrategiaa. Strategia on tehty vuosille 2013–2016, ja se koostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta

  1. osaamisen ja osallisuuden lisääminen
  2. digitaalisten sisältöjen ja palvelujen kehittäminen muun muassa käyttäjälähtöisyyden ja saavutettavuuden näkökulmasta.

Käytännön toimenpiteitä ovat Museoviraston Museo 2015 ja Kansalliskirjaston KDK ja Melinda, CSC:n Tutkimuksen tietoaineistot (TTA), Avoin-hankkeen ja AVAA-projektin muodostama hanketripla. Näissä projekteissa rakennetaan avoimen datan infrastruktuuria.

Osaamispuolella OKM kiinnittää huomiota tietovarantoihin liittyvän laajapohjaiseen osaamiseen ja media- ja informaatiolukutaitoon. Tarkoitus on myös vahvistaa kulttuurisektorin organisaatioiden ja käyttäjien yhteistyötä.

Karvosella oli esityksessään 5 kysymystä, jotka ovat olennaisia avoimen tiedon hyödynnettävyyden kannalta

  1. koneluettavuus?
  2. maksuttomuus?
  3. vapaasti käytettävissä?
  4. helpposaatavuus?
  5. saako tolkun? Kirjastopuolella tämä tarkoittaisi MARC 21 -formaatin ”suomentamista” alan ulkopuolisille toimijoille, jotka haluaisivat hyödyntää dataa.

Yleisökysymyksessä kysyttiin OKM:n kantaa PSI-direktiiviin. Direktiivi on käytössä ja sitä on sovellettava kansallisesti. Juristiarmeija miettii ainakin vuoden 2013, miten sovellettaisiin ja miten direktiivi implementoidaan meillä. Iso muutos verrattuna aiempaan vastaavaan direktiiviin vuodelta 2003 on, että PSI-direktiivi koskee muistiorganisaatioita ja että se ei koske tekijänoikeuden alaista aineistoa. PSI:ssä on loivennuksia muistiorganisaatioiden kohdalla.

Pirkanmaan maakuntakirjastokokous: OKM:n katsaus kirjastojen tulevaisuuteen

Kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen OKM:stä teki mainion katsauksen Pirkanmaan maakuntakirjastokokouksessa 15.11.2013 ministeriön näkökulmasta yleisten kirjaston lähitulevaisuuteen.

Raha-asiat olivat päällimmäisenä, muun muassa nämä summat: Valtionavustusta yleisten kirjastojen toimintaan on tulossa 4 713 000 euroa eli +4,4 %:n korotus. Valtionavustuksia yleisten kirjastojen uusiin perustamishankkeisiin on luvassa 4 500 000 euroa. Summa pysyy samana kuin tänä vuonna. Suomen kirjastoseura on lausunnossaan arvioinut avustukset riittämättömiksi kehittämistarpeisiin nähden.

Hallituksen rakennepoliittinen uudistusohjelma aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia OKM:n sektorille. OKM:llä tulee olemaan keskeinen rooli ohjelman toimeenpanossa: rahallisesti OKM:n tontti on noin 329 miljoonaa euroa koko n. 1 miljardin euron potista. Uudistusohjelman konkreettisista toimista päätetään marraskuun lopussa.

OKM:n peruslinjana on, että ei lähdettäisi karsimaan yksittäisiä tehtäviä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 2014–2017. Ministeriö esittää radikaalia rakenteellista muutosta, jonka jälkeen valtionrahoitus budjetoitaisiin kokonaisuudessaan OKM:n pääluokkaan ja kunnan rahoitusosuus poistettaisiin.

Tämä tarkoittaisi sitä, että valtiolla olisi rahoitus ja OKM:llä ohjaisi rahojen käyttöä. Kunnat toimisivat edelleen palvelujen järjestäjinä. Ehdotus on hieman kytkyssä valtionkirjasto-keskusteluun. Mikäli tähän mentäisiin, alkaisi detaljitason toteuttamissuunnittelu vasta sitten. Esimerkiksi mallin toimivuudesta tilaaja – tuottaja -mallissa ei ole arviota.

Keskustelua on herättänyt muutosehdotus tehtäväkohtaisten valtionosuuksien poistamisesta eli pitäisikö avustusten olla korvamerkittyä esimerkiksi kirjastolle vai ei. Mikäli muutosehdotus menee läpi, valtionosuudet syötettäisiin yhteen ja samaan putkeen, ilman rahojen korvamerkintää. Ehdotuksen taustalla on tavoite yksinkertaistaa valtionosuusjärjestelmää. Uusi valtionosuusjärjestelmä otetaan käyttöön 2015.

Realistisena pelkona on, että avustusten käyttö esimerkiksi kirjastotoiminnan kehittämiseen ei olisi enää taattua. Tässä keskustelussa on ollut Suomen Kirjastoseura aktiivisesti mukana vetoomuksellaan ja nettiadressillaan. Adressiin ehtii vielä laittaa nimensä.

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävät sekä oppilaitosrakentamiseen liittyvät tehtävät ollaan siirtämässä ELY:iltä aluehallintovirastoille (AVI, tiedote). Aaltonen arvioi siirron hyväksi uudistukseksi: muutoksen jälkeen kirjasto-, liikunta-, nuorisotoimi ja oppilaitosrakentaminen muodostavat yhdessä opetustoimen tehtävien kanssa järkevänkuuloisen kokonaisuuden.

Suomen rakennerahasto-ohjelma on valmistelussa. Ohjelmassa suunnitellaan rakennerahastokautta 2014–2020. OKM:ää koskee ohjelmasssa 4. toimintalinja, johon kuuluvat koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR). Ohjelman valmistumista kannattaa seurata, sillä täällä voi avautua rahoitusmahdollisuuksia.

Suomen Kirjastoseura in Action

Enpä malta olla ränttäämättä vielä lopuksi Suomen kirjastoseurasta. Aina silloin tällöin kuulee huokailtavan, että mitä iloa kirjastoseurasta on itsekullekin. Tarkkaavaiset kirjastolaiset ovat nyt näinä ankeina aikoina päässeet todistamaan omin silmin, mitä iloa. Seuraltahan on tullut ns. tuelta kannanottoja tärkeistä asioista. Ajankohtaisimpina:

Linkkikimara onkin sopivaa päättää tähän: http://suomenkirjastoseura.fi/liity/