Tampereen teknillisen yliopiston Ohjelmallinen sisällönhallinta -opintojaksossa tarjottiin helmikuussa vierailuluento web-ohjelmointirajapinnoista. Luennolla puhuivat OKM:n kehittämispäällikkö Jarkko Moilanen ja Tampereen kaupungin tietohallinnon edustaja Joonas Dukpa. Moilanen pohdiskeli ohjelmointirajapintojen (application programming interface, API) merkitystä tietojärjestelmien kehittämisessä ja Dukpa kertoi Tampereen kaupungin avoin data -ohjelmasta. Moilasen mukaan suunta on se, että maailmalla start-up-yrityksissä homma lähtee nykyään rajapintojen rakentamisesta. Rajapintoja … Continue reading
Kirjastoverkkopalvelujen uutiskirje 2/2014 vetää aurora- ja origo-kirjastolaisen suuta hymyyn. Uutiskirjeen mukaan Finna-asiakasliittymän käyttöä varten Kansalliskirjaston hankkimat rajapinnat Aurora- ja Origo-kirjastojärjestelmiin on hyväksytty käyttöön. Lisenssi kattaa metadatan haravointi- ja verkkopalvelurajapinnat Aurora- ja Origo-kirjastojärjestelmiin. Rajapintoja voidaan hyödyntää myös Melindassa. PallasPro- ja Libra-kirjastojärjestelmiin rajapintoja ei ole hankittu, koska ”niille ei kirjastoilta saadun palautteen perusteella ollut enää tarvetta.” Rajapinnat-niminen Iisakin … Continue reading
Lukukokemuksena kirja on hyvä. Vaikka en ole kaikesta samaa mieltä Morozovin kanssa, se on sanottava, että Morozov käyttää aikaa perusteluihin ja esimerkkejä on runsaasti. Ne ovat ajankohtaisia ja konkretisoivat ongelmia, joita Morozov näkee teknologisessa kehityksessä ja kulttuurissa. Morozov houkuttelee argumenteillaan hakemaan lisätietoja. Paikoin kirjan mustavalkoisuus puuduttaa. Esimerkiksi koneoppimisesta löytyy hyviäkin kokemuksia: http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/kun+kone+oppii+quotloytaa+ratkaisun+jota+tutkija+ei+itse+olisi+tullut+ajatelleeksiquot/a965877 Ellen Ullman (Big … Continue reading
Morozov ei ole torppaamassa avointa dataa ja avointa hallintoa. Datan avaamisella voi olla monenlaisia seurauksia, joten Morozov toivoo, että avoimuuteen siirryttäisiin harkiten ja tietoisina niistä sosiaalisista ja kulttuurisista tekijöistä, jotka vaikuttavat eri instituutioiden datavarantojen taustalla. Morozov kyselee kompromissien perään: avoimuus ei saisi olla tyranniaa, jossa instituutiot pakotetaan avoimuuteen. Tarvittaessa pitää tehdä kompromisseja. Innovoinnin ongelmana Morozov … Continue reading
Tylsimmillään Morozov kärjistäessään ja yliyksinkertaistaessaan. Esimerkkinä on Yelp-verkkopalvelu ja siellä olevat maallikoiden tekemät ravintola-arviot. Morozov käyttää argumentaatioarsenaalinsa kumotakseen väitteen, että nämä maallikkoarviot korvaisivat/tekisivät asiantuntijoiden tekemät ravintola-arviot turhaksi. Asiantuntijoiden tekemien ravintola-arvostelujen ja maallikkoiden tekemien rinnastaminen on turhanoloista. Yelp ei tuskin vähentää asiantuntijoiden tekemien arvioiden merkitystä. Eivätkä gastronomiaan ja keittiötaiteeseen perehtyneen asiantuntijan arviot tee turhaksi gastronomiaan perehtyneiden … Continue reading
Ennakoivan kontrolloinnin (predictive policing) -hengessä kehitetty analytiikka sensoroi ympäristöä ja analysoi tuloksia mahdollisten rikosten estämiseksi. Esimerkkinä tästä on IBM:n kehittämä analytiikka, jota on käytetty ainakin Yhdysvalloissa (esimerkiksi Las Vegas, Los Angeles, Memphis, New York, Richmond (Virginia), Rochester) ja Vancouverissa. Teknologian arvioidaan toimineen ainakin Richmondissa: IBM can point to some successes: Richmond, Virginia, which in 2005 … Continue reading
Avoin hallitus (open government) -suuntauksessa Morozovia huolestuttaa se, että termillä voidaan luoda mielikuva demokratisoitumisesta ja avoimuudesta, vaikka todelliset tulokset jäisivät laihanlaisiksi. Nathaniel Heller käsittelee tätä aihetta kirjoituksessaan Is Open Data a Good Idea for the Open Government Partnership. Molempien huolena on se, saadaanko avoimesta hallinnosta kaikki irti. Pelkona on, että avoimuus ja läpinäkyvyys voivat pelkistyä … Continue reading
Verkkomaailman trendeistä Jevgeni Morozov nostaa esiin muun muassa data-intensiivisyyden ja itsensä monitoroinnin. Data-intensiivisyydellä hän tarkoittaa kehitystä, jossa toiminta verkossa kytkeytyy yhä tiiviimmin datan ympärille. Data-intensiivisyydellä on kytkös hyvin toimiviin algoritmeihin. Verkkopalveluihin rakennettujen erilaisten suosituspalvelujen taustalla ovat algoritmitekniikat. Tällaisella tekniikalla tuotetut suositukset ovat sitä parempia, mitä enemmän ne osuvat oikeaan eli tarjoavat jotain sellaista, jota vastaanottaja … Continue reading
Morozov käsittelee kirjassaan runsaasti automaattiseen päättelyyn käytettyjä algoritmeja ja nostaa esiin ongelmatilanteita, joissa algoritmi tekee pohja-aineistostaan vääriä päätelmiä. Yhtenä esimerkkinä on Googlen ja Guernica-nimisen julkaisun nokkapokka. Guernica-verkkojulkaisu käsittelee politiikkaa, kirjallisuutta ja taidetta. Guernicaan ovat kirjoittaneet muun muassa Noam Chomsky, Amartya Sen, Arundhati Roy ja Zadie Smith. Julkaisun tulonlähteitä ovat esimerkiksi lukijoilta saadut lahjoitukset ja Googlen … Continue reading
Morozovin kirjassa myrskyn ytimessä on solutionismi. Termi tuntuu olevan sukua teknofilialle (technophilia). Morozov määrittelee solutionismiksi ajattelutavan, jossa sopivin ohjelmin, algoritmein, robotein teknologia voi ratkaista ihmiskunnan ongelmat tehokkaasti. Näitä ajatuksiaan Morozov esittelee Ian Tuckerin haastattelussa. Solutionistikritiikissään Morozov kirjoittaa useamman kerran solutionistien ratkomista ”ongelmia”, jotka eivät Morozovin mukaan ole ongelmia ensinkään. Morozov puhuu ns. tuplaklikkaus-ratkaisuista, joista esimerkkinä … Continue reading