//
archives

Petri

Petri has written 33 posts for Sorvipenkki : blogi

Data-intensiivisyys, itsensä monitorointi, datan jakaminen

Verkkomaailman trendeistä Jevgeni Morozov nostaa esiin muun muassa data-intensiivisyyden ja itsensä monitoroinnin. Data-intensiivisyydellä hän tarkoittaa kehitystä, jossa toiminta verkossa kytkeytyy yhä tiiviimmin datan ympärille. Data-intensiivisyydellä on kytkös hyvin toimiviin algoritmeihin. Verkkopalveluihin rakennettujen erilaisten suosituspalvelujen taustalla ovat algoritmitekniikat. Tällaisella tekniikalla tuotetut suositukset ovat sitä parempia, mitä enemmän ne osuvat oikeaan eli tarjoavat jotain sellaista, jota vastaanottaja … Continue reading

Algoritmeista

Morozov käsittelee kirjassaan runsaasti automaattiseen päättelyyn käytettyjä algoritmeja ja nostaa esiin ongelmatilanteita, joissa algoritmi tekee pohja-aineistostaan vääriä päätelmiä. Yhtenä esimerkkinä on Googlen ja Guernica-nimisen julkaisun nokkapokka. Guernica-verkkojulkaisu käsittelee politiikkaa, kirjallisuutta ja taidetta. Guernicaan ovat kirjoittaneet muun muassa Noam Chomsky, Amartya Sen, Arundhati Roy ja Zadie Smith. Julkaisun tulonlähteitä ovat esimerkiksi lukijoilta saadut lahjoitukset ja Googlen … Continue reading

Solutionismista

Morozovin kirjassa myrskyn ytimessä on solutionismi. Termi tuntuu olevan sukua teknofilialle (technophilia). Morozov määrittelee solutionismiksi ajattelutavan, jossa sopivin ohjelmin, algoritmein, robotein teknologia voi ratkaista ihmiskunnan ongelmat tehokkaasti. Näitä ajatuksiaan Morozov esittelee Ian Tuckerin haastattelussa. Solutionistikritiikissään Morozov kirjoittaa useamman kerran solutionistien ratkomista ”ongelmia”, jotka eivät Morozovin mukaan ole ongelmia ensinkään. Morozov puhuu ns. tuplaklikkaus-ratkaisuista, joista esimerkkinä … Continue reading

Mikä pelastaa kenet ja miten?

Teknologian yhteiskunnallisia vaikutuksia pohtiva Jevgeni Morozov julkaisi viime vuonna teoksen To save everything, click here : the folly of technological solutionism (2013). Morozovin ote teknologiaan on kriittinen. Oskari Onninen kuvailee Morozovia kyberpessimistiksi, ja tämä termi kuvaa kohdettaan erinomaisesti. Morozov on aktiivinen monilla foorumeilla. Osa hänen artikkeleistaan löytyy täältä: http://evgenymorozov.com/writings.html Hänen esikoisteoksensa on The Net Delusion … Continue reading

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena

Kulttuuriasiainneuvos Minna Karvonen kävi esityksessään läpi muistiorganisaatioihin liittyviä avoin data -asioita. Hallitusohjelmassa on monia kytköksiä avoimeen dataan, jotka liippaavat myös muistiorganisaatioita. Karvonen esitteli Opetus- ja kulttuuriministeriön OKM-KIDE-älystrategiaa. Strategia on tehty vuosille 2013–2016, ja se koostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta osaamisen ja osallisuuden lisääminen digitaalisten sisältöjen ja palvelujen kehittäminen muun muassa käyttäjälähtöisyyden ja saavutettavuuden näkökulmasta. Käytännön toimenpiteitä ovat … Continue reading

Avoimen tiedon ohjelma 2013 – 2015

Valtiovarainministeriön Anne Kauhanen-Simanainen esitteli ministeriön avoimen tiedon ohjelmaa. Avoimella tiedolla on pitkä historia: juuria löytyy julkisuusperiaatteesta 1700-luvulta. Vuonna 1766 tulivat julkisuuslaki, sanan ja painovapaus jne. Avoin tieto on noussut hallitusohjelman kärkihankkeeksi. Dataa on avattava kansalaisten ja yritysten käyttöön, ja julkishallinnossa onkin tehty linjauksia ja toimenpiteitä datan avaamiseksi. Taustalla on big data -ajattelu eli massiiviset määrät … Continue reading

SPARQLaamisesta ja KBARTista

Osallistuin Kirjastoverkkopäiville 23.–24.10.2013. Parin seuraavan bloggauksessa muistiinpanojani päiviltä. Ensimmäisenä päivänä ehdin iltapäivän Sini Pessalan vetämään SPARQL-työpajasessioon, joka olikin täyden kympin työpaja. Toivottavasti tämän tapaisia hands on -työleirejä järjestetään jatkossakin. Vaikka SPARQL-syvällisyyksiä en valitettavasti kyennyt sisäistämään juuri tällä istunnolla, avautui kyselykieli huomattavasti paremmin kun sitä käpisteli omin käsin. Magaly Bascones esitteli Knowledge Bases and Related Tools … Continue reading

Kirjastojärjestelmäkyselyn 2013 tuloksista

Library Technology Guiden vuosittainen kirjastoille tarkoitettu tyytyväisyyskysely on nyt koottu ja analysoitu. Kirjastojärjestelmäkyselyn tulokset löytyvät Library Technology Guiden sivuilta. Kyselyssä kartoitetaan kaikkien kirjastosektorien kokemuksia kirjastojärjestelmistään. Kyselyjä on järjestetty vuodesta 2007 lähtien. Uusimmassa kyselyssä lomake oli tarjolla englannin-, espanjan- ja ranskankielellä. Marshall Breeding on tehnyt kyselyn tuloksista kattavan analyysin: http://www.librarytechnology.org/perceptions2013.pl Humpan henki kyselyssä on tämä: jokaisesta … Continue reading

Yleisten kirjastojen aluetietokannat syynissä

Yleisillä kirjastoilla on jo jonkinmoinen historia aluetietokantojen ylläpitämisestä. Aluetietokantoja on rakennettu erilaisista lähtökohdista ja erilaisin välinein. Aluetietokantoihin panostetaan eri tavoin: osalla kirjastoissa on useita hyvin erikoistuneita aluetietokantoja, osalla ei välttämättä ole omaa erillistä aluetietokantaa. Nyt kun yleisten kirjastojen järjestelmätilanne Suomessa on käymässä läpi isoja muutoksia, on tullut sopiva sauma pohtia aluetietokantojen tulevaisuutta. Meneillään olevassa Aluetietokantaselvitys-projektissa … Continue reading

Avoin data ja avoimet sisällöt – museoille uusi mahdollisuus vai uusi menoerä?

Kimmo Levä esitteli taustalla vireillä olevia asioita: tekijänoikeuslakia ollaan uudistamassa ja uudistettu laki voi tuoda jotain helpotusta datan avaamiseen. Henkilötietolaki kannattaa muistaa: jos tietokanta sisältää henkilötietoja, joiden avulla henkilöitä on tunnistettavissa, tarvitaan lupa julkaisemiselle. Tämä koskee myös kuolleita ja heidän lähipiiriään. Miksi julkaista: kokoelmat ovat käyttöä varten, joten on järkevää edistää kokoelmien käyttöä eri tavoin … Continue reading

Twiit-twiit