Teknologian yhteiskunnallisia vaikutuksia pohtiva Jevgeni Morozov julkaisi viime vuonna teoksen To save everything, click here : the folly of technological solutionism (2013). Morozovin ote teknologiaan on kriittinen. Oskari Onninen kuvailee Morozovia kyberpessimistiksi, ja tämä termi kuvaa kohdettaan erinomaisesti. Morozov on aktiivinen monilla foorumeilla. Osa hänen artikkeleistaan löytyy täältä: http://evgenymorozov.com/writings.html Hänen esikoisteoksensa on The Net Delusion … Continue reading
Kulttuuriasiainneuvos Minna Karvonen kävi esityksessään läpi muistiorganisaatioihin liittyviä avoin data -asioita. Hallitusohjelmassa on monia kytköksiä avoimeen dataan, jotka liippaavat myös muistiorganisaatioita. Karvonen esitteli Opetus- ja kulttuuriministeriön OKM-KIDE-älystrategiaa. Strategia on tehty vuosille 2013–2016, ja se koostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta osaamisen ja osallisuuden lisääminen digitaalisten sisältöjen ja palvelujen kehittäminen muun muassa käyttäjälähtöisyyden ja saavutettavuuden näkökulmasta. Käytännön toimenpiteitä ovat … Continue reading
Valtiovarainministeriön Anne Kauhanen-Simanainen esitteli ministeriön avoimen tiedon ohjelmaa. Avoimella tiedolla on pitkä historia: juuria löytyy julkisuusperiaatteesta 1700-luvulta. Vuonna 1766 tulivat julkisuuslaki, sanan ja painovapaus jne. Avoin tieto on noussut hallitusohjelman kärkihankkeeksi. Dataa on avattava kansalaisten ja yritysten käyttöön, ja julkishallinnossa onkin tehty linjauksia ja toimenpiteitä datan avaamiseksi. Taustalla on big data -ajattelu eli massiiviset määrät … Continue reading
Osallistuin Kirjastoverkkopäiville 23.–24.10.2013. Parin seuraavan bloggauksessa muistiinpanojani päiviltä. Ensimmäisenä päivänä ehdin iltapäivän Sini Pessalan vetämään SPARQL-työpajasessioon, joka olikin täyden kympin työpaja. Toivottavasti tämän tapaisia hands on -työleirejä järjestetään jatkossakin. Vaikka SPARQL-syvällisyyksiä en valitettavasti kyennyt sisäistämään juuri tällä istunnolla, avautui kyselykieli huomattavasti paremmin kun sitä käpisteli omin käsin. Magaly Bascones esitteli Knowledge Bases and Related Tools … Continue reading
Library Technology Guiden vuosittainen kirjastoille tarkoitettu tyytyväisyyskysely on nyt koottu ja analysoitu. Kirjastojärjestelmäkyselyn tulokset löytyvät Library Technology Guiden sivuilta. Kyselyssä kartoitetaan kaikkien kirjastosektorien kokemuksia kirjastojärjestelmistään. Kyselyjä on järjestetty vuodesta 2007 lähtien. Uusimmassa kyselyssä lomake oli tarjolla englannin-, espanjan- ja ranskankielellä. Marshall Breeding on tehnyt kyselyn tuloksista kattavan analyysin: http://www.librarytechnology.org/perceptions2013.pl Humpan henki kyselyssä on tämä: jokaisesta … Continue reading
Yleisillä kirjastoilla on jo jonkinmoinen historia aluetietokantojen ylläpitämisestä. Aluetietokantoja on rakennettu erilaisista lähtökohdista ja erilaisin välinein. Aluetietokantoihin panostetaan eri tavoin: osalla kirjastoissa on useita hyvin erikoistuneita aluetietokantoja, osalla ei välttämättä ole omaa erillistä aluetietokantaa. Nyt kun yleisten kirjastojen järjestelmätilanne Suomessa on käymässä läpi isoja muutoksia, on tullut sopiva sauma pohtia aluetietokantojen tulevaisuutta. Meneillään olevassa Aluetietokantaselvitys-projektissa … Continue reading
Kimmo Levä esitteli taustalla vireillä olevia asioita: tekijänoikeuslakia ollaan uudistamassa ja uudistettu laki voi tuoda jotain helpotusta datan avaamiseen. Henkilötietolaki kannattaa muistaa: jos tietokanta sisältää henkilötietoja, joiden avulla henkilöitä on tunnistettavissa, tarvitaan lupa julkaisemiselle. Tämä koskee myös kuolleita ja heidän lähipiiriään. Miksi julkaista: kokoelmat ovat käyttöä varten, joten on järkevää edistää kokoelmien käyttöä eri tavoin … Continue reading
Kimmo Antila (Postimuseo) kysyi puheessaan käyttäjyyden ja datan hyödyntämisen perään. Datan avaamisessa(kin) pitäisi miettiä käyttäjyyttä eli kenelle näitä juttuja tehdään. Hyvä kysymys, onko avoin data itseisarvo vai itseasiassa kontekstuaalinen, kuratoitu tieto? Antila korosti kuratoinnin ja analysoinnin tärkeyttä. Datan avaamisen lisäksi organisaation pitäisi analysoida ja tulkita dataa. Kokeiluja voi tehdä jo olemassa olevilla avoimeen dataan pohjautuvilla … Continue reading
Vierailuprofessuuriaan Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa hoitava John Durham Peters piti luennon Tampereen yliopistolla. Luennon otsikko oli God and Google, ja itse luento oli yhtä lennokas kuin otsikkokin. Mielikuvitusta kutittava ja mainio. Peters puhui Googlen toimintatavoista ja hakujätin herättämistä mielikuvista. Google toimi eräänlaisena tapausesimerkkinä digitalisaatiosta ja digitalisaation aiheuttamista muutoksista. Luento pohjautui osaksi Petersin pian julkaistavaan teokseen. Yksi … Continue reading
Sanna Hirvonen kertoi Valtion taidemuseon datanavausprosessista. Avauksen kohteena oli kolmen museon hallinnoimien taideteosten metadata. Lisenssinä oli CC0 ja tiedot tulivat Muusa-järjestelmästä. Avauksesta on myös Piia Laitan tiedote Data on auki. Datan avaamisen toivotaan tarjoavan uusia kosketuspintoja ja näkökulmia sisältöihin. Data on tarjolla sekä rajapinnan kautta että datapakettina (DC-XML-, DC-JSON- ja DC-TEXT-muodossa. API-konsolilla voi testata rajapinnan … Continue reading