Kirjastolehden kotisivuilla on luettavissa juttuni Avoin lähdekoodi yleistyy kirjastojen järjestelmissä. Jutussa tein katsauksen suomalaisten yleisten kirjastojen kirjastojärjestelmätilanteeseen. Alunperin juttu ilmestyi Kirjastolehden numerossa 2/2017. Koska verkkoversiota eivät sido merkkimäärärajoitukset, sisältää kotisivuilla oleva juttu hieman enemmän tavaraa.
Kategoria: Yleiset kirjastot
Kirjastojärjestelmäkatsaus Kirjastolehdessä
Noin viisi vuotta sitten yleisten kirjastojen kirjastojärjestelmätilanne muistutti Pohjanmaata: tasainen eikä paljon yllätyksiä. Käytössä oli joukko vanhenevia järjestelmiä, joiden kehittäminen oli loppusuoralla. Tarjolla oli yksi uusi tuote ja markkinoilla käytännössä Axiellin monopoli. Viiden vuoden jälkeen Axiellilla on edelleen monopoli, mutta haastajia on tullut sekä kaupalliselta että avoimen lähdekoodin puolelta. Jos käyttää vertauskuvana ankkalammikkoa, voisi sanoa, että pinta näyttää tyyneltä mutta alla on täysi kuhina, suorastaan pöhinä.
Kirjoitin katsauksen järjestelmätilanteesta. Katsauksen lyhyt versio löytyy tuoreesta Kirjastolehdestä ja lehden verkkosivulla on pitempi versio, Mikä on kirjastojärjestelmien tilanne Suomessa tällä hetkellä?
Rajapintoja tarjon Aurora- ja Origo-järjestelmiin
Kirjastoverkkopalvelujen uutiskirje 2/2014 vetää aurora- ja origo-kirjastolaisen suuta hymyyn. Uutiskirjeen mukaan Finna-asiakasliittymän käyttöä varten Kansalliskirjaston hankkimat rajapinnat Aurora- ja Origo-kirjastojärjestelmiin on hyväksytty käyttöön. Lisenssi kattaa metadatan haravointi- ja verkkopalvelurajapinnat Aurora- ja Origo-kirjastojärjestelmiin. Rajapintoja voidaan hyödyntää myös Melindassa.
PallasPro- ja Libra-kirjastojärjestelmiin rajapintoja ei ole hankittu, koska ”niille ei kirjastoilta saadun palautteen perusteella ollut enää tarvetta.”
Rajapinnat-niminen Iisakin kirkko alkaa siis olla paketissa osin. Hieno juttu!
[schema type=”product” url=”https://www.finna.fi/” name=”Finna” description=”Finna on tiedonhakupalvelu, joka kokoaa yhteen aineistoja arkistoista, kirjastoista ja museoista.” ]
Yleisten kirjastojen aluetietokannat syynissä
Yleisillä kirjastoilla on jo jonkinmoinen historia aluetietokantojen ylläpitämisestä. Aluetietokantoja on rakennettu erilaisista lähtökohdista ja erilaisin välinein. Aluetietokantoihin panostetaan eri tavoin: osalla kirjastoissa on useita hyvin erikoistuneita aluetietokantoja, osalla ei välttämättä ole omaa erillistä aluetietokantaa. Nyt kun yleisten kirjastojen järjestelmätilanne Suomessa on käymässä läpi isoja muutoksia, on tullut sopiva sauma pohtia aluetietokantojen tulevaisuutta.
Meneillään olevassa Aluetietokantaselvitys-projektissa kartoitetaan aluetietokantojen nykytilaa, ylläpitoa, kehityssuunnitelmia ja -toiveita. Projektin työryhmässä ovat lisäkseni:
- Anna-Mari Andersson, Kouvolan kaupunginkirjasto
- Johanna Jauhonen, Tampereen kaupunginkirjasto
- Jaana Käki, Hämeenlinnan kaupunginkirjasto
- Liisa Rossi, Kuopion kaupunginkirjasto
- Maija Saraste, Oulun kaupunginkirjasto
- Tiina Teijonsalo, Jyväskylän kaupunginkirjasto
- Sami Varjo, Vaasan kaupunginkirjasto.
Aluetietokannalla tarkoitamme kirjaston kokoamaa ja ylläpitämää alueellista tietoa sisältävää tietokantaa tai sivustoa.
Tärkeä osa projektia on yleisille kirjastoille suunnattu kysely. Kysely on tarkoitettu maakuntakirjastoille ja sellaisille yleisille kirjastoille, jotka ylläpitävät ja hallinnoivat aluetietokantaa. Kokonaiskuvan saamiseksi vastauksia toivomme, vaikka aluetietokantaa ei enää olisi.
Projekti kestää toukokuulle 2014, mutta jonkinlainen puolivälinkrouvi tuntui tulleen tänään. Julkaisimme kyselyn verkossa ja lähetimme maakuntakirjastojen johtajille pyynnön vastata omien alueiden osalta kyselyyn. Samalla toivomme, että sana kyselystä leviäisi niille omia aluetietokantojaan ylläpitäville kirjastoille, joita emme hoksanneet lähestyä suoraan sähköpostitse.
Kyselyn deadline on 28.2.2014.
Kysely on osoitteessa:
https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/7976/lomake.html
Hankehakemus tarkempine projektikuvauksineen on Yleisten kirjastojen hankerekisteri -sivustolla:
[schema type=”event” evtype=”Event” url=”https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/7976/lomake.html” name=”Aluetietokantojen nykytila ja tulevaisuus” description=”Tämä kysely koskee aluetietokantoja, niiden nykytilaa ja tulevaisuutta. Aluetietokannalla tarkoitetaan tässä kyselyssä kirjaston kokoamaa ja ylläpitämää alueellista tietoa sisältävää tietokantaa tai sivustoa, ei kuitenkaan kirjailijatietokantaa.” sdate=”2014-02-07″ stime=”03:00 pm” edate=”2014-02-28″ country=”FI” ]
Pirkanmaan maakuntakirjastokokous: OKM:n katsaus kirjastojen tulevaisuuteen
Kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen OKM:stä teki mainion katsauksen Pirkanmaan maakuntakirjastokokouksessa 15.11.2013 ministeriön näkökulmasta yleisten kirjaston lähitulevaisuuteen.
Raha-asiat olivat päällimmäisenä, muun muassa nämä summat: Valtionavustusta yleisten kirjastojen toimintaan on tulossa 4 713 000 euroa eli +4,4 %:n korotus. Valtionavustuksia yleisten kirjastojen uusiin perustamishankkeisiin on luvassa 4 500 000 euroa. Summa pysyy samana kuin tänä vuonna. Suomen kirjastoseura on lausunnossaan arvioinut avustukset riittämättömiksi kehittämistarpeisiin nähden.
Hallituksen rakennepoliittinen uudistusohjelma aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia OKM:n sektorille. OKM:llä tulee olemaan keskeinen rooli ohjelman toimeenpanossa: rahallisesti OKM:n tontti on noin 329 miljoonaa euroa koko n. 1 miljardin euron potista. Uudistusohjelman konkreettisista toimista päätetään marraskuun lopussa.
OKM:n peruslinjana on, että ei lähdettäisi karsimaan yksittäisiä tehtäviä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 2014–2017. Ministeriö esittää radikaalia rakenteellista muutosta, jonka jälkeen valtionrahoitus budjetoitaisiin kokonaisuudessaan OKM:n pääluokkaan ja kunnan rahoitusosuus poistettaisiin.
Tämä tarkoittaisi sitä, että valtiolla olisi rahoitus ja OKM:llä ohjaisi rahojen käyttöä. Kunnat toimisivat edelleen palvelujen järjestäjinä. Ehdotus on hieman kytkyssä valtionkirjasto-keskusteluun. Mikäli tähän mentäisiin, alkaisi detaljitason toteuttamissuunnittelu vasta sitten. Esimerkiksi mallin toimivuudesta tilaaja – tuottaja -mallissa ei ole arviota.
Keskustelua on herättänyt muutosehdotus tehtäväkohtaisten valtionosuuksien poistamisesta eli pitäisikö avustusten olla korvamerkittyä esimerkiksi kirjastolle vai ei. Mikäli muutosehdotus menee läpi, valtionosuudet syötettäisiin yhteen ja samaan putkeen, ilman rahojen korvamerkintää. Ehdotuksen taustalla on tavoite yksinkertaistaa valtionosuusjärjestelmää. Uusi valtionosuusjärjestelmä otetaan käyttöön 2015.
Realistisena pelkona on, että avustusten käyttö esimerkiksi kirjastotoiminnan kehittämiseen ei olisi enää taattua. Tässä keskustelussa on ollut Suomen Kirjastoseura aktiivisesti mukana vetoomuksellaan ja nettiadressillaan. Adressiin ehtii vielä laittaa nimensä.
Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävät sekä oppilaitosrakentamiseen liittyvät tehtävät ollaan siirtämässä ELY:iltä aluehallintovirastoille (AVI, tiedote). Aaltonen arvioi siirron hyväksi uudistukseksi: muutoksen jälkeen kirjasto-, liikunta-, nuorisotoimi ja oppilaitosrakentaminen muodostavat yhdessä opetustoimen tehtävien kanssa järkevänkuuloisen kokonaisuuden.
Suomen rakennerahasto-ohjelma on valmistelussa. Ohjelmassa suunnitellaan rakennerahastokautta 2014–2020. OKM:ää koskee ohjelmasssa 4. toimintalinja, johon kuuluvat koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR). Ohjelman valmistumista kannattaa seurata, sillä täällä voi avautua rahoitusmahdollisuuksia.
Suomen Kirjastoseura in Action
Enpä malta olla ränttäämättä vielä lopuksi Suomen kirjastoseurasta. Aina silloin tällöin kuulee huokailtavan, että mitä iloa kirjastoseurasta on itsekullekin. Tarkkaavaiset kirjastolaiset ovat nyt näinä ankeina aikoina päässeet todistamaan omin silmin, mitä iloa. Seuraltahan on tullut ns. tuelta kannanottoja tärkeistä asioista. Ajankohtaisimpina:
- Kirjastoseuran vetoomus kirjastojen määrärahoista puhuttaa
- Vielä lisää nimiä adressiin kirjastojen määrärahojen puolesta
- Suomen kirjastoseura vetoaa poliittisiin päättäjiin: kirjastoille korvamerkitty määräraha säilytettävä.
Linkkikimara onkin sopivaa päättää tähän: http://suomenkirjastoseura.fi/liity/