Juttuni kirjastojärjestelmistä Kirjastolehden sivuilla

Kirjastolehden kotisivuilla on luettavissa juttuni Avoin lähdekoodi yleistyy kirjastojen järjestelmissä. Jutussa tein katsauksen suomalaisten yleisten kirjastojen kirjastojärjestelmätilanteeseen. Alunperin juttu ilmestyi Kirjastolehden numerossa 2/2017. Koska verkkoversiota eivät sido merkkimäärärajoitukset, sisältää kotisivuilla oleva juttu hieman enemmän tavaraa.

Kirjastojärjestelmäkatsaus Kirjastolehdessä

Noin viisi vuotta sitten yleisten kirjastojen kirjastojärjestelmätilanne muistutti Pohjanmaata: tasainen eikä paljon yllätyksiä. Käytössä oli joukko vanhenevia järjestelmiä, joiden kehittäminen oli loppusuoralla. Tarjolla oli yksi uusi tuote ja markkinoilla käytännössä Axiellin monopoli. Viiden vuoden jälkeen Axiellilla on edelleen monopoli, mutta haastajia on tullut sekä kaupalliselta että avoimen lähdekoodin puolelta. Jos käyttää vertauskuvana ankkalammikkoa, voisi sanoa, että pinta näyttää tyyneltä mutta alla on täysi kuhina, suorastaan pöhinä.

Kirjoitin katsauksen järjestelmätilanteesta. Katsauksen lyhyt versio löytyy tuoreesta Kirjastolehdestä ja lehden verkkosivulla on pitempi versio, Mikä on kirjastojärjestelmien tilanne Suomessa tällä hetkellä?

Rajapintoja tarjon Aurora- ja Origo-järjestelmiin

Rego Korosi, candies, https://www.flickr.com/photos/korosirego/4674290406

Kirjastoverkkopalvelujen uutiskirje 2/2014 vetää aurora- ja origo-kirjastolaisen suuta hymyyn. Uutiskirjeen mukaan Finna-asiakasliittymän käyttöä varten Kansalliskirjaston hankkimat rajapinnat Aurora- ja Origo-kirjastojärjestelmiin on hyväksytty käyttöön. Lisenssi kattaa metadatan haravointi- ja verkkopalvelurajapinnat Aurora- ja Origo-kirjastojärjestelmiin. Rajapintoja voidaan hyödyntää myös Melindassa.

PallasPro- ja Libra-kirjastojärjestelmiin rajapintoja ei ole hankittu, koska ”niille ei kirjastoilta saadun palautteen perusteella ollut enää tarvetta.”

Rajapinnat-niminen Iisakin kirkko alkaa siis olla paketissa osin. Hieno juttu!

[schema type=”product” url=”https://www.finna.fi/” name=”Finna” description=”Finna on tiedonhakupalvelu, joka kokoaa yhteen aineistoja arkistoista, kirjastoista ja museoista.” ]

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena

Kulttuuriasiainneuvos Minna Karvonen kävi esityksessään läpi muistiorganisaatioihin liittyviä avoin data -asioita. Hallitusohjelmassa on monia kytköksiä avoimeen dataan, jotka liippaavat myös muistiorganisaatioita.

Karvonen esitteli Opetus- ja kulttuuriministeriön OKM-KIDE-älystrategiaa. Strategia on tehty vuosille 2013–2016, ja se koostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta

osaamisen ja osallisuuden lisääminen
digitaalisten sisältöjen ja palvelujen kehittäminen muun muassa käyttäjälähtöisyyden ja saavutettavuuden näkökulmasta.

Käytännön toimenpiteitä ovat Museoviraston Museo 2015 ja Kansalliskirjaston KDK ja Melinda, CSC:n Tutkimuksen tietoaineistot (TTA), Avoin-hankkeen ja AVAA-projektin muodostama hanketripla. Näissä projekteissa rakennetaan avoimen datan infrastruktuuria.

Osaamispuolella OKM kiinnittää huomiota tietovarantoihin liittyvän laajapohjaiseen osaamiseen ja media- ja informaatiolukutaitoon. Tarkoitus on myös vahvistaa kulttuurisektorin organisaatioiden ja käyttäjien yhteistyötä.

Karvosella oli esityksessään 5 kysymystä, jotka ovat olennaisia avoimen tiedon hyödynnettävyyden kannalta

koneluettavuus?
maksuttomuus?
vapaasti käytettävissä?
helpposaatavuus?
saako tolkun? Kirjastopuolella tämä tarkoittaisi MARC 21 -formaatin ”suomentamista” alan ulkopuolisille toimijoille, jotka haluaisivat hyödyntää dataa.

Yleisökysymyksessä kysyttiin OKM:n kantaa PSI-direktiiviin. Direktiivi on käytössä ja sitä on sovellettava kansallisesti. Juristiarmeija miettii ainakin vuoden 2013, miten sovellettaisiin ja miten direktiivi implementoidaan meillä. Iso muutos verrattuna aiempaan vastaavaan direktiiviin vuodelta 2003 on, että PSI-direktiivi koskee muistiorganisaatioita ja että se ei koske tekijänoikeuden alaista aineistoa. PSI:ssä on loivennuksia muistiorganisaatioiden kohdalla.

Kirjastojärjestelmäkyselyn 2013 tuloksista

Library Technology Guiden vuosittainen kirjastoille tarkoitettu tyytyväisyyskysely on nyt koottu ja analysoitu. Kirjastojärjestelmäkyselyn tulokset löytyvät Library Technology Guiden sivuilta. Kyselyssä kartoitetaan kaikkien kirjastosektorien kokemuksia kirjastojärjestelmistään. Kyselyjä on järjestetty vuodesta 2007 lähtien. Uusimmassa kyselyssä lomake oli tarjolla englannin-, espanjan- ja ranskankielellä. Marshall Breeding on tehnyt kyselyn tuloksista kattavan analyysin: http://www.librarytechnology.org/perceptions2013.pl

Humpan henki kyselyssä on tämä:

jokaisesta kirjastosta vain 1 vastaus
1 henkilö saa vastata vain kerran.

Teen muutamia omia nostojani kyselystä ja Breedingin katsauksesta.

Pirkanmaan osalta olen houkutellut alueen kirjastoja osallistumaan vuoden 2012 ja 2013 kyselyihin. Tampereen ja Pirkanmaan osalta menettelin näin: pyysin kirjastojen johtajia joko vastaamaan itse kyselyyn tai delegoimaan kyselyn sopivaksi katsomalleen henkilölle. Tampereen osalta vastausprosentti on oman kirjanpitoni mukaan 100 %. Muualta PIKIstä vastauksia tuli satunnaisesti.

Kysymyslomake löytyy täältä: http://www.librarytechnology.org/lwc-automation-survey-2013.pl

Suurimmassa osassa kysymyksistä annetaan numeerisia arvosanoja, esimerkiksi kuinka tyytyväisiä ollaan järjestelmätoimittajan tukipalveluun. Viiteen kysymykseen vastausvaihtoehtona oli numeroarvosana (0 – 9), joista 0 oli huonoin arvosana ja 9 paras. Kolmeen kysymykseen vastausvaihtoehdot olivat kyllä/ei. Lomakkeessa on 6 kenttää sanallisille vastauksille ja yksi kenttä vapaille kommenteille. Nämä sana on vapaa -vastaukset on koostettu tänne: http://www.librarytechnology.org/survey-2013-comments.pl?SID=20140208639465332

Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 3002 kpl. Vastaajia oli 53 maasta, ja edustetuimmat maat olivat

USA (2314 vastausta)
Kanada (150)
Australia (106)
Iso-Britannia (92)
Uusi-Seelanti (38).

Suomesta tuli myös 38 vastausta. Naapurimaiden osalta Ruotsista vastauksia tuli 11 kpl, Norjasta 2 kpl, Virosta 1 kpl ja Venäjältä ei yhtään. Tanskalaisista kirjastoista 2 osallistui kyselyyn.

Demografiatilasto on täällä: http://www.librarytechnology.org/survey-2013-demographics.pl

Eniten vastauksia saaneet kirjastojärjestelmät olivat:

Destiny (368),
Symphony (324),
Millennium (254),
Atriuum (229),
OPALS (215),
Sierra (172),
Polaris (143),
Voyager (114),
Horizon (108),
ALEPH 500 (99),
Koha — ByWater Solutions (91),
Library.Solution(70),
AGent VERSO (68),
Apollo (54),
Evergreen — Equinox Software (54),
Koha — Independent (45),
LibraryWorld (43),
EOS.Web (39),
Axiell Aurora (33),
WorldShare Management Services (32),
Absys.Net (31),
Spydus (20).

Kyselyssä selvitettiin, mihin järjestelmiin on kovin veto kirjastomaailmassa. Nämä järjestelmät ovat

Alma (110),
Sierra (104) ja
WorldShare Management Services (103).

Kiinnostusta on myös Intotaan (44) ja Kuali OLE:en (21), jotka tosin eivät ole vielä tuotantokäytössä.

Vaihtoon halutaan mieluiten laittaa nämä 5 järjestelmää:

Voyager
Millenium
Horizon
Aleph
Virtua.

Hieman tilastovertailua

Breeding arvioi kyselyn tuloksia eri kokoisten kirjastojen osalta. Kokoluokat ovat

iso (large): kokoelmassa niteitä yli 500 001 kpl
keskikokoinen (medium sized): niteitä 100 001–500 000 kpl
pieni (small): niteitä alle 100 000 kpl
hyvin pieni (very small): niteitä 30 001–100 000 kpl.

Kokonaisuutena kyselyssä parhaiten suoriutuivat Polaris (sai hyvät arvosanat sekä isoilta että keskikokoisilta yleisiltä kirjastoilta) ja Biblionixin Apollo (sai hyvät arvosanat pieniltä ja hyvin pieniltä yleisiltä kirjastoilta). Alma ja Sierra saivat hyvät arvosanat suurilta korkeakoulukirjastoilta. Koha sai korkeimmat pisteet pieniltä korkeakoulukirjastoilta painetun materiaalin hallinnan osalta. OCLC WorldShare Management Services sai pieniltä korkeakoulukirjastoilta parhaat arvosanat e-aineiston hallinnan osalta.

Kokosin alemmas muutamia lukemia kotimaisten yleisten kirjastojen käytössä olevista järjestelmistä. Vastausprosentit Auroran ja PallasPron osalta ovat valitettavan pienet. Aurora-vastaajia oli 33 kirjastoa ja PallasPro-vastaajia 2. Sierra-vastauksia kyselyyn saatiin 172 kpl. Origo-vastauksia tänä vuonna ei tullut yhtään. PrettyLibiä ei löydy Library Technology Guiden järjestelmärekisteristä ollenkaan.

Koska Kohan käyttöönotto Pohjois-Karjalassa lähestyy ja Evergreen kiinnostaa minua muuten vain, kävin läpi suomalaisten yleisten kirjastojen käytössä olevien kirjastojärjestelmien lisäksi Evergreenin ja Kohan tuloksia. Vertailua hankaloittaa se, että vastaukset on ryhmitelty sen mukaan, mikä organisaatio tarjoaa järjestelmätukea.

Evergreenin osalta vastauksia on viidessä ryhmässä:

Evergreen (tähän ryhmään kuuluvista tiedossa ei ole, miten vastanneet hoitavat järjestelmätuen)
Evergreen — Alpha G (yhdysvaltalainen mm. Evergreen-tukipalveluja tarjoava yritys. Yritys tekee yhteistyötä Equinox Softwaren kanssa)
Evergreen — Equinox Software (yhdysvaltalainen Evergreen- ja Koha-tukipalveluja tarjoava yritys)
Evergreen — Independent (ne vastanneet kirjastot, jotka järjestelmää ylläpitävät itsenäisesti. Vastanneista 10 kpl oli tällaisia kirjastoja)
Evergreen — MOBIUS (yhdysvaltalainen kirjastokonsortio).

Kohan osalta vastauksia on 14 ryhmässä:

Koha (tähän ryhmään kuuluvista tiedossa ei ole, miten vastanneet hoitavat järjestelmätuen)
Koha — Amigos Library Services (yhdysvaltalainen ei-kaupallinen, jäsenyyteen perustuva organisaatio, joka tarjoaa jäsenilleen muun muassa Koha-tukipalveluja)
Koha — BibLibre (ranskalainen Koha-tukipalveluja tarjoava yritys)
Koha — ByWater Solutions (yhdysvaltalainen Koha-tukipalveluja tarjoava yritys)
Koha — CALYX (australialainen Koha-tukipalveluja tarjoava yritys)
Koha — Catalyst (uusiseelantilainen Koha-tukipalveluja tarjoava yritys)
Koha — DigiBEPÉ (argentiinalainen kirjastojen Koha-yhteisjärjestelmä, tukipalvelut tarjoaa CONABIP)
Koha — Equinox Software (yhdysvaltalainen Evergreen- ja Koha-tukipalveluja tarjoava yritys)
Koha — Independent (ne vastanneet kirjastot, jotka ylläpitävät järjestelmäänsä itsenäisesti. Vastanneista 45 kpl oli tällaisia kirjastoja)
Koha — Interleaf Technology (irlantilainen Evergreen- ja Koha-tukipalveluja tarjoava yritys)
Koha — Kobli (Espanjan Opetus-, kulttuuri- ja urheiluministeriön ylläpitämä Kohaan perustuva järjestelmä)
Koha — LibLime (yhdysvaltalainen Koha-tukipalveluja tarjoava yritys)
Koha — PTFS Europe (lontoolainen Koha-tukipalveluja tarjoava yritys)
Koha — Prosentient Systems (australialainen ATK-tukipalveluja tarjoava yritys).

Alla olevaan vertailutaulukkoon laskin Evergreen- ja Koha-lukemat siten, että otin keskiarvon kuhunkin kohtaan kaikista ko. kohtaan tulleista Evergreen- ja Koha-vastauksista. Muutamia lukuja vertailtavaksi:

järjestelmä	tyytyväisyys järjestelmään (ILS satisfaction)	yhtiöuskollisuus (company loyalty)	järjestelmän toimivuus (ILS functionality)	tehokkuus painetun materiaalin hallinnassa (effectiveness for print)	tehokkuus sähköisen materiaalin hallinnassa (electronic resources)	tyytyväisyys tukipalveluun (support satisfaction)
Aurora	5.56	4.06	5.63	5.66	4.72	4.72
Evergreen	7.34	7.78	7.5	7.67	6.12	7.92
Koha	7.44	6.89	7.29	7.45	5.72	7.21
PallasPro	4.00	6.00	5.50	7.00	4.50	3.50
Sierra	6.55	6.38	6.86	7.55	5.98	6.13

Koska avoimen lähdekoodin puolella vastaajaryhmiä oli useita, sananen Evergreenin ja Kohan isoimmista vastaajaryhmistä. Evergreen-kirjastoista eniten vastauksia tuli Equinox Softwaren asiakkailta (54 kpl), joista kaikki eivät ilmoittaneet kirjastotyyppiään (yleinen kirjasto, korkeakoulukirjasto jne). Tyyppinsä ilmoittaneista yleisiä kirjastoja oli 43 kpl, korkeakoulukirjastoja 5 ja erikoiskirjastoja 1 kpl. Suurimmaksi osaksi kokoelmien koko liikkuu 10 001–100 000 niteessä. 11 kirjastolla 100 001–250 000 nidettä, 5 kirjastolla 250 001–1 000 000 ja 2 kirjastolla 1 000 001–10 000 000 nidettä.

Kohan isoin vastaajaryhmä olivat ByWater Solutionist’n asiakkaat. Vastaajia tässä ryhmässä oli 91 kpl, joista kaikki eivät ilmoittaneet kirjastotyyppiään. Suurin osa tyyppinsä ilmoittaneista kirjastoista oli yleisiä kirjastoja (53 kpl). Korkeakoulukirjastoja oli 21 kpl, koulukirjastoja 3 kpl ja erikoiskirjastoja 2. Kokoelmat liikkuvat suurimmalla osalla vastanneista 10 001–250 000 niteessä ja 100 001–250 000 niteessä.

Vertailun vuoksi Aurora- ja Sierra-kirjastojen luvut: Aurora-kirjastoilta vastauksia tuli 33 kpl, joista 25 yleistä kirjastoa (muut eivät ilmoittaneet tyyppiään). Kokoelmien osalta 7 kirjastoa ilmoitti olevansa alle 10 000 niteen kirjastoa, 12 kirjastoa 10 001–100 000 niteessä, 6 kirjastoa 100 001–250 000 niteessä, 1 kirjasto 1 000 001–10 000 000 niteessä.

Sierra-kirjastoilta vastauksia tuli 172 kpl. Yleisiksi kirjastoiksi ilmoittautui 64 kirjastoa. Suurimmalla osalla kirjastoista kokoelmien nidemäärä liikkui 250 001–1 000 000 kappaleessa.

Itseä tietenkin kiinnostavat Auroran saamat arvosanat muihin verrattuna. Jos PallasPro jätetään pois laskuista, Aurora pitää perää verrattuna Sierraan, Kohaan ja Evergreeniin. Vastausmäärät ovat pienet ja Aurora on avoimen lähdekoodin tuotteisiin verrattuna uudehko. Evergreen ja Koha ovat vanhempia ja toiminnoiltaan vakiintuneempia. Ensimmäisen ison käyttöönoton jälkeen (PIKI 2010) Aurora on kypsynyt, mutta vielä se ei ole ottanut kiinni iäkkäämpiä kollegoitaan.

Kommentteja kyselystä

Sain PIKIstä muutamia kommentteja kyselystä. Yleisin oli se, että osa kysymyksistä meni ohi yksittäisen vastaajan vastuualueen. Tällainen oli esimerkiksi kysymys halukkuudesta siirtyä käyttämään avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmää. Totta on, että kirjastokimpoissa yksittäinen henkilö tuskin itsenäisesti voi tällaista päätöstä tehdä. Tärkeää tuossa kysymyksessä on minusta se, että kysymyksellä mitataan hieman mielipideilmastoa tämän(kin) aiheen suhteen. Olennaisin juttu kuitenkin on, että saamme kartoitettua ns. peruskysymyksiä, kuten millaiseksi koetaan maakunnassa kirjastojärjestelmän käytettävyys, millainen kokemus meillä on tukipalveluista jne.

Yleisten kirjastojen aluetietokannat syynissä

nmorao, Regional 5120, http://www.flickr.com/photos/nmorao/4065996219/

Yleisillä kirjastoilla on jo jonkinmoinen historia aluetietokantojen ylläpitämisestä. Aluetietokantoja on rakennettu erilaisista lähtökohdista ja erilaisin välinein. Aluetietokantoihin panostetaan eri tavoin: osalla kirjastoissa on useita hyvin erikoistuneita aluetietokantoja, osalla ei välttämättä ole omaa erillistä aluetietokantaa. Nyt kun yleisten kirjastojen järjestelmätilanne Suomessa on käymässä läpi isoja muutoksia, on tullut sopiva sauma pohtia aluetietokantojen tulevaisuutta.

Meneillään olevassa Aluetietokantaselvitys-projektissa kartoitetaan aluetietokantojen nykytilaa, ylläpitoa, kehityssuunnitelmia ja -toiveita. Projektin työryhmässä ovat lisäkseni:

Anna-Mari Andersson, Kouvolan kaupunginkirjasto
Johanna Jauhonen, Tampereen kaupunginkirjasto
Jaana Käki, Hämeenlinnan kaupunginkirjasto
Liisa Rossi, Kuopion kaupunginkirjasto
Maija Saraste, Oulun kaupunginkirjasto
Tiina Teijonsalo, Jyväskylän kaupunginkirjasto
Sami Varjo, Vaasan kaupunginkirjasto.

Aluetietokannalla tarkoitamme kirjaston kokoamaa ja ylläpitämää alueellista tietoa sisältävää tietokantaa tai sivustoa.

Tärkeä osa projektia on yleisille kirjastoille suunnattu kysely. Kysely on tarkoitettu maakuntakirjastoille ja sellaisille yleisille kirjastoille, jotka ylläpitävät ja hallinnoivat aluetietokantaa. Kokonaiskuvan saamiseksi vastauksia toivomme, vaikka aluetietokantaa ei enää olisi.

Projekti kestää toukokuulle 2014, mutta jonkinlainen puolivälinkrouvi tuntui tulleen tänään. Julkaisimme kyselyn verkossa ja lähetimme maakuntakirjastojen johtajille pyynnön vastata omien alueiden osalta kyselyyn. Samalla toivomme, että sana kyselystä leviäisi niille omia aluetietokantojaan ylläpitäville kirjastoille, joita emme hoksanneet lähestyä suoraan sähköpostitse.

Kyselyn deadline on 28.2.2014.

Kysely on osoitteessa:

https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/7976/lomake.html

Hankehakemus tarkempine projektikuvauksineen on Yleisten kirjastojen hankerekisteri -sivustolla:

http://hankkeet.kirjastot.fi/hanke/selvitys-aluetietokannoista-ja-niiden-suhteesta-kansalliseen-metatietovarantoon

[schema type=”event” evtype=”Event” url=”https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/7976/lomake.html” name=”Aluetietokantojen nykytila ja tulevaisuus” description=”Tämä kysely koskee aluetietokantoja, niiden nykytilaa ja tulevaisuutta. Aluetietokannalla tarkoitetaan tässä kyselyssä kirjaston kokoamaa ja ylläpitämää alueellista tietoa sisältävää tietokantaa tai sivustoa, ei kuitenkaan kirjailijatietokantaa.” sdate=”2014-02-07″ stime=”03:00 pm” edate=”2014-02-28″ country=”FI” ]

Suomalaisen OA-julkaisemisen historiaa

Jyrki Ilva teki mainion katsauksen suomalaisen OA-julkaisemisen historiaan ja nykytilaan esityksessään ”Open repositories of past, present and future”.

Osa julkaisutoiminnan perustaa ovat julkaisuarkistot (institutional repository), joiden kehitykseen ovat vaikuttaneet erilaiset tekijät, kuten tutkimusten hallinnointiin ja arviointiin käytetyt järjestelmät (Current research information system, CRIS), väitöskirjojen ja opinnäytteiden digitalisoituminen, digitaalisten objektien hallintajärjestelmät (Digital Object Management Systems, DOMS), OA-julkaisutoiminta, green OA eli rinnakkaisjulkaiseminen ja avoin tutkimusdata. Perusero CRISin ja julkaisuarkiston välillä on se, että CRIS sisältää informaatiota kaikista tutkimusjulkaisuista, kun taas julkaisuarkisto sisältää tietoa OA-kokotekstijulkaisuista.

Green OA eli rinnakkaisjulkaiseminen tuli 2000-luvun alkupuolella. Lähtökohtana oli ajatus siitä, että kun OA-varantoja rakennetaan, tutkijat tulevat julkaistavien tutkimustensa kera perässä. Näin homma ei kuitenkaan toiminut, koska julkaisevilla tutkijoilla ei ollut ykkösprioriteettinään tiedon avoin saatavuus, open access. Rakennetut varannot olivat ns. pistemäisiä, tiettyyn tutkimusalueeseen keskittyviä, esim. ArXiv.

Julkaisuarkistojärjestelmät ja -alustat

Erääksi OA-liikkeen vaikutukseksi voidaan lukea se, että arkistojärjestelmien myötä avoimen lähdekoodin sovellukset lisääntyivät kirjastoissa. Arkistotoiminnan myötä syntyi tarve digitaalisten objektien hallintajärjestelmille ja tuolloin järjestelmäntoimittajilta ei löytynyt sopivia tuotteita. Käytetyimpiä alustoja olivat esimerkiksi DSpace, Fedora ja Eprints.
Pohjoismaissa lähes kaikilla yliopistoilla on julkaisuarkisto ja julkaisujen määrä kasvaa. Suomessa Kansalliskirjasto tarjoaa 40 instituutiolle julkaisuarkisto-palvelua. Arkistopalvelut ovat käytettyjä, mikä johtuu muun muassa hyvästä hakukonenäkyvyydestä.

Julkaisuarkistot eivät saisi olla yksinäisiä saaria, vaan niillä tulee olla integraatiota esimerkiksi CRIS-järjestelmien välille. Esimerkiksi Tanskassa useat yliopistot käyttävät Pure-alustaa ja Ruotsissa DiVA-alustaa molempiin tarkoituksiin: sekä julkaisuarkistona että CRIS-järjestelmänä. Suomessa julkaisuarkistot ja CRIS-järjestelmät ovat enimmäkseen erillisia systeemejä. Yliopistoilla on menossa CRIS-infrastruktuurin päivitys.

Avoin tutkimusdata

Tutkimusten julkaisemisen ohella uutena osa-alueena on tulossa tutkimusdatan julkaiseminen. Pohdinnan alla on aiheuttaako tutkimusdatan julkaiseminen muutostarpeita julkaisuarkistoihin. Millaisia yhteyksiä eri tutkimusten ja tutkimusaineistojen välille voidaan luoda?

Pohdinnassa on myös se, onko OA:n tulevaisuus kirjastojen, kustantamoiden vai molempien toimijoiden ylläpitämissä julkaisuarkistoissa? Ylipäätään mikä on tulevaisuudessa julkaisuarkistojen rooli kirjastopalveluissa? Onko tarkoituksena tarjota saataville omassa organisaatiossa tuotettuja dokumentteja vai tarjota paikallisille käyttäjille muualla tuotettuja dokumentteja? Mikä tulee olemaan julkaisuarkistojen suhde tutkijoille tarkoitettuihin pilvipalvelupohjaisiin sosiaalisiin verkostoitumispalveluihin, kuten Academia.edu ja Mendeley.

Pirkanmaan maakuntakirjastokokous: OKM:n katsaus kirjastojen tulevaisuuteen

Kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen OKM:stä teki mainion katsauksen Pirkanmaan maakuntakirjastokokouksessa 15.11.2013 ministeriön näkökulmasta yleisten kirjaston lähitulevaisuuteen.

Raha-asiat olivat päällimmäisenä, muun muassa nämä summat: Valtionavustusta yleisten kirjastojen toimintaan on tulossa 4 713 000 euroa eli +4,4 %:n korotus. Valtionavustuksia yleisten kirjastojen uusiin perustamishankkeisiin on luvassa 4 500 000 euroa. Summa pysyy samana kuin tänä vuonna. Suomen kirjastoseura on lausunnossaan arvioinut avustukset riittämättömiksi kehittämistarpeisiin nähden.

Hallituksen rakennepoliittinen uudistusohjelma aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia OKM:n sektorille. OKM:llä tulee olemaan keskeinen rooli ohjelman toimeenpanossa: rahallisesti OKM:n tontti on noin 329 miljoonaa euroa koko n. 1 miljardin euron potista. Uudistusohjelman konkreettisista toimista päätetään marraskuun lopussa.

OKM:n peruslinjana on, että ei lähdettäisi karsimaan yksittäisiä tehtäviä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 2014–2017. Ministeriö esittää radikaalia rakenteellista muutosta, jonka jälkeen valtionrahoitus budjetoitaisiin kokonaisuudessaan OKM:n pääluokkaan ja kunnan rahoitusosuus poistettaisiin.

Tämä tarkoittaisi sitä, että valtiolla olisi rahoitus ja OKM:llä ohjaisi rahojen käyttöä. Kunnat toimisivat edelleen palvelujen järjestäjinä. Ehdotus on hieman kytkyssä valtionkirjasto-keskusteluun. Mikäli tähän mentäisiin, alkaisi detaljitason toteuttamissuunnittelu vasta sitten. Esimerkiksi mallin toimivuudesta tilaaja – tuottaja -mallissa ei ole arviota.

Keskustelua on herättänyt muutosehdotus tehtäväkohtaisten valtionosuuksien poistamisesta eli pitäisikö avustusten olla korvamerkittyä esimerkiksi kirjastolle vai ei. Mikäli muutosehdotus menee läpi, valtionosuudet syötettäisiin yhteen ja samaan putkeen, ilman rahojen korvamerkintää. Ehdotuksen taustalla on tavoite yksinkertaistaa valtionosuusjärjestelmää. Uusi valtionosuusjärjestelmä otetaan käyttöön 2015.

Realistisena pelkona on, että avustusten käyttö esimerkiksi kirjastotoiminnan kehittämiseen ei olisi enää taattua. Tässä keskustelussa on ollut Suomen Kirjastoseura aktiivisesti mukana vetoomuksellaan ja nettiadressillaan. Adressiin ehtii vielä laittaa nimensä.

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävät sekä oppilaitosrakentamiseen liittyvät tehtävät ollaan siirtämässä ELY:iltä aluehallintovirastoille (AVI, tiedote). Aaltonen arvioi siirron hyväksi uudistukseksi: muutoksen jälkeen kirjasto-, liikunta-, nuorisotoimi ja oppilaitosrakentaminen muodostavat yhdessä opetustoimen tehtävien kanssa järkevänkuuloisen kokonaisuuden.

Suomen rakennerahasto-ohjelma on valmistelussa. Ohjelmassa suunnitellaan rakennerahastokautta 2014–2020. OKM:ää koskee ohjelmasssa 4. toimintalinja, johon kuuluvat koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR). Ohjelman valmistumista kannattaa seurata, sillä täällä voi avautua rahoitusmahdollisuuksia.

Suomen Kirjastoseura in Action

Enpä malta olla ränttäämättä vielä lopuksi Suomen kirjastoseurasta. Aina silloin tällöin kuulee huokailtavan, että mitä iloa kirjastoseurasta on itsekullekin. Tarkkaavaiset kirjastolaiset ovat nyt näinä ankeina aikoina päässeet todistamaan omin silmin, mitä iloa. Seuraltahan on tullut ns. tuelta kannanottoja tärkeistä asioista. Ajankohtaisimpina:

Linkkikimara onkin sopivaa päättää tähän: http://suomenkirjastoseura.fi/liity/