Juttuni kirjastojärjestelmistä Kirjastolehden sivuilla

Kirjastolehden kotisivuilla on luettavissa juttuni Avoin lähdekoodi yleistyy kirjastojen järjestelmissä. Jutussa tein katsauksen suomalaisten yleisten kirjastojen kirjastojärjestelmätilanteeseen. Alunperin juttu ilmestyi Kirjastolehden numerossa 2/2017. Koska verkkoversiota eivät sido merkkimäärärajoitukset, sisältää kotisivuilla oleva juttu hieman enemmän tavaraa.

Kansainvälinen kirjastojärjestelmäkysely odottaa Suomen kirjastojen vastauksia

Library Technology Guides -sivuston vuosittainen kirjastojärjestelmäkysely on käynnissä ja kyselylomakekin tarjolla suomen kielellä.

Kyselyssä kartoitetaan kirjastojen tyytyväisyyttä käyttämiään kirjastojärjestelmiä ja järjestelmille tarjottuja tukipalveluja kohtaan. Tulokset ovat sekä kirjastojen että järjestelmätoimittajien hyödynnettävissä. Tulokset auttavat kirjastoja teknologiakysymyksissä ja järjestelmätoimittajia tuote- ja tukipalvelujen kehittämisessä.

Jotta tutkimuksessa saadaan kartoitettua pitkän aikavälin trendejä, on tärkeää, että aiempina vuosina kyselyyn osallistuneet vastaavat tänäkin vuonna.

Kyselyjä on tehty vuodesta 2007 ja tulokset löytyvät Library Technology Guides -julkaisun kotisivulta.

Kuinka osallistua kyselyyn

Perussäännöt ovat seuraavat: Vain yksi vastaus kirjastoa kohti. Kukin vastaaja voi vastata vain yhden kirjaston osalta.

Vastataksesi kyselyyn

etsi kirjastosi kirjastohakemistosta
mene kirjaston tietosivulle
kirjaston sivulla klikkaa ”Complete Automation Survey” -painiketta
täydennä kyselylomake.

Mikäli kirjaston tietosivulla on virheellistä informaatiota tai tiedoissa on täydennettävää, voit antaa palautetta muutettavista kohdista.

Mikäli kirjastosi tietoja ei löydy hakemistosta, voit ilmoittaa kirjaston tiedot lomakkeella: http://www.librarytechnology.org/lwc-submit-library.pl

Julkaisun taustoista

Library Technology Guides on Marshall Breedingin ylläpitämä sivusto. Breeding perusti sivuston 1997. Järjestelmäkyselyjä sivustolla on tehty vuodesta 2007. Breeding on kirjastoteknologiaan perehtynyt asiantuntija, joka on kirjoittanut useita teoksia ja artikkeleita kirjastoteknologiasta muun muassa NISOlle, Information Todaylle, Library Journalille ja American Library Associationille.

Kyselystä kirjoittelin viimeksi 2014, jolloin kävin läpi, millaisia arvosanoja Suomessa käytössä olleet järjestelmät saivat. Kirjoitus löytyy täältä: Kirjastojärjestelmäkyselyn 2013 tuloksista.

Kirjastojärjestelmäkatsaus Kirjastolehdessä

Noin viisi vuotta sitten yleisten kirjastojen kirjastojärjestelmätilanne muistutti Pohjanmaata: tasainen eikä paljon yllätyksiä. Käytössä oli joukko vanhenevia järjestelmiä, joiden kehittäminen oli loppusuoralla. Tarjolla oli yksi uusi tuote ja markkinoilla käytännössä Axiellin monopoli. Viiden vuoden jälkeen Axiellilla on edelleen monopoli, mutta haastajia on tullut sekä kaupalliselta että avoimen lähdekoodin puolelta. Jos käyttää vertauskuvana ankkalammikkoa, voisi sanoa, että pinta näyttää tyyneltä mutta alla on täysi kuhina, suorastaan pöhinä.

Kirjoitin katsauksen järjestelmätilanteesta. Katsauksen lyhyt versio löytyy tuoreesta Kirjastolehdestä ja lehden verkkosivulla on pitempi versio, Mikä on kirjastojärjestelmien tilanne Suomessa tällä hetkellä?

Rajapintoja tarjon Aurora- ja Origo-järjestelmiin

Rego Korosi, candies, https://www.flickr.com/photos/korosirego/4674290406

Kirjastoverkkopalvelujen uutiskirje 2/2014 vetää aurora- ja origo-kirjastolaisen suuta hymyyn. Uutiskirjeen mukaan Finna-asiakasliittymän käyttöä varten Kansalliskirjaston hankkimat rajapinnat Aurora- ja Origo-kirjastojärjestelmiin on hyväksytty käyttöön. Lisenssi kattaa metadatan haravointi- ja verkkopalvelurajapinnat Aurora- ja Origo-kirjastojärjestelmiin. Rajapintoja voidaan hyödyntää myös Melindassa.

PallasPro- ja Libra-kirjastojärjestelmiin rajapintoja ei ole hankittu, koska ”niille ei kirjastoilta saadun palautteen perusteella ollut enää tarvetta.”

Rajapinnat-niminen Iisakin kirkko alkaa siis olla paketissa osin. Hieno juttu!

[schema type=”product” url=”https://www.finna.fi/” name=”Finna” description=”Finna on tiedonhakupalvelu, joka kokoaa yhteen aineistoja arkistoista, kirjastoista ja museoista.” ]

Big data ja solutionismin kritiikkiä

Ennakoivan kontrolloinnin (predictive policing) -hengessä kehitetty analytiikka sensoroi ympäristöä ja analysoi tuloksia mahdollisten rikosten estämiseksi. Esimerkkinä tästä on IBM:n kehittämä analytiikka, jota on käytetty ainakin Yhdysvalloissa (esimerkiksi Las Vegas, Los Angeles, Memphis, New York, Richmond (Virginia), Rochester) ja Vancouverissa. Teknologian arvioidaan toimineen ainakin Richmondissa:

IBM can point to some successes: Richmond, Virginia, which in 2005 was ranked the fifth most dangerous city in the United States dropped to the 99th spot after it began using IBM’s data mining technology to reduce crime.
(Nicola Leske, Charleston Police to use data mining to fight crime)

ShotSpotter on fyysistä tilaa monitoroiva järjestelmä, jonka muodostavat kaupunkitilaan asennetut äänimaisemaa sensoroivat mikrofonit. Ethan Wattersin mukaan simerkiksi laukausten kaltaiset äänet herättävät järjestelmän ja välittävät poliisille tiedon äänen sijainnista. Redwood City pilotoi järjestelmää vuonna 1995. Järjestelmän ovat sen jälkeen hankkineet muun muassa Chicago ja Washington DC.

Järjestelmän eduiksi mainitaan sen helpottavan poliiseja löytämään nopeammin tapahtumapaikan. Uhri saa nopeammin ensiapua ja todennäköisyys syyllisen pidätykselle kasvaa. Joissain poliisin ja rikollisen välillä tapahtuneissa ampumavälikohtauksissa on järjestelmän avulla voitu määrittää, kumpi on aloittanut laukaustenvaihdon.

Morozov toteaa ennakoivan kontrolloinnin tarkoittavan myös yksityisyyden menettämistä. ShotSpotterin kaltaisesta mikrofonijärjestelmästä ei ole Morozovin mukaan pitkä matka älypuhelimissa toimiviin sovelluksiin, jotka tekisivät vastaavaa sensorointia. Laskentateknologian kehittyminen ja hintojen putoaminen voi johtaa tehokkaampaan tiedonlouhintaan pohjautuvaan ennakointiin:

It’s the epitome of solutionism; there is hardly a better example of how technology and big data can be put to work to solve the problem of crime by simply eliminating crime altogether. (182)

Morozov tekee rohkeita tulkintoja ja ennusteita kontrollointiteknologian seurauksista. Poliisin edustaja Tom Gahry kommentoi Los Angelesissa käytössä olevan ennakoivan kontrollointijärjestelmän ja sikäläisen poliisin roolia näin:

You’re there to prevent crime. You’re not necessarily there to arrest somebody.
(Can LAPD Anticipate Crime With ’Predictive Policing’?)

Morozov visioi kehitystä, jonka myötä rikollisten tuottamien twiittien ja Facebook-statusten analysoinnin pohjalta voidaan tehdä ennusteita palvelujen käyttäjistä. Lähdemateriaalina voivat olla rikollisia tekoja edeltäneet ei-uhkaavat verbaaliset vihjeet. Lopputilanne tiedonlouhinnassa voi olla Morozovin mukaan tämä:
Thus, even tweeting that you don’t like your yogurt might bring police to your door, especially if someone who tweeted the same thing three years before ended up shooting someone in the face later in the day. (188)

Big data -tiedonlouhinta ja sopivat algoritmit voivat Morozovin mukaan johtaa siihen, että moni meistä osoittautuu loppujen lopuksi enempi vähempi epäilyttäviksi. Morozov kysyy: mikäli esimerkiksi Facebook ilmiantaisi algoritmien perusteella potentiaalisesti rikollisen viranomaisille, voimmeko joutua tilanteeseen, jossa olemme kuin Kafkan romaanin henkilö, joka yrittää ymmärtää, mistä rikoksesta on syytetty?

[schema type=”review” url=”http://clickherethebook.com/” rev_name=”To Save Everything, Click Here” author=”Jevgeni Morozov” ]

Kirjastojärjestelmäkyselyn 2013 tuloksista

Library Technology Guiden vuosittainen kirjastoille tarkoitettu tyytyväisyyskysely on nyt koottu ja analysoitu. Kirjastojärjestelmäkyselyn tulokset löytyvät Library Technology Guiden sivuilta. Kyselyssä kartoitetaan kaikkien kirjastosektorien kokemuksia kirjastojärjestelmistään. Kyselyjä on järjestetty vuodesta 2007 lähtien. Uusimmassa kyselyssä lomake oli tarjolla englannin-, espanjan- ja ranskankielellä. Marshall Breeding on tehnyt kyselyn tuloksista kattavan analyysin: http://www.librarytechnology.org/perceptions2013.pl

Humpan henki kyselyssä on tämä:

jokaisesta kirjastosta vain 1 vastaus
1 henkilö saa vastata vain kerran.

Teen muutamia omia nostojani kyselystä ja Breedingin katsauksesta.

Pirkanmaan osalta olen houkutellut alueen kirjastoja osallistumaan vuoden 2012 ja 2013 kyselyihin. Tampereen ja Pirkanmaan osalta menettelin näin: pyysin kirjastojen johtajia joko vastaamaan itse kyselyyn tai delegoimaan kyselyn sopivaksi katsomalleen henkilölle. Tampereen osalta vastausprosentti on oman kirjanpitoni mukaan 100 %. Muualta PIKIstä vastauksia tuli satunnaisesti.

Kysymyslomake löytyy täältä: http://www.librarytechnology.org/lwc-automation-survey-2013.pl

Suurimmassa osassa kysymyksistä annetaan numeerisia arvosanoja, esimerkiksi kuinka tyytyväisiä ollaan järjestelmätoimittajan tukipalveluun. Viiteen kysymykseen vastausvaihtoehtona oli numeroarvosana (0 – 9), joista 0 oli huonoin arvosana ja 9 paras. Kolmeen kysymykseen vastausvaihtoehdot olivat kyllä/ei. Lomakkeessa on 6 kenttää sanallisille vastauksille ja yksi kenttä vapaille kommenteille. Nämä sana on vapaa -vastaukset on koostettu tänne: http://www.librarytechnology.org/survey-2013-comments.pl?SID=20140208639465332

Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 3002 kpl. Vastaajia oli 53 maasta, ja edustetuimmat maat olivat

USA (2314 vastausta)
Kanada (150)
Australia (106)
Iso-Britannia (92)
Uusi-Seelanti (38).

Suomesta tuli myös 38 vastausta. Naapurimaiden osalta Ruotsista vastauksia tuli 11 kpl, Norjasta 2 kpl, Virosta 1 kpl ja Venäjältä ei yhtään. Tanskalaisista kirjastoista 2 osallistui kyselyyn.

Demografiatilasto on täällä: http://www.librarytechnology.org/survey-2013-demographics.pl

Eniten vastauksia saaneet kirjastojärjestelmät olivat:

Destiny (368),
Symphony (324),
Millennium (254),
Atriuum (229),
OPALS (215),
Sierra (172),
Polaris (143),
Voyager (114),
Horizon (108),
ALEPH 500 (99),
Koha — ByWater Solutions (91),
Library.Solution(70),
AGent VERSO (68),
Apollo (54),
Evergreen — Equinox Software (54),
Koha — Independent (45),
LibraryWorld (43),
EOS.Web (39),
Axiell Aurora (33),
WorldShare Management Services (32),
Absys.Net (31),
Spydus (20).

Kyselyssä selvitettiin, mihin järjestelmiin on kovin veto kirjastomaailmassa. Nämä järjestelmät ovat

Alma (110),
Sierra (104) ja
WorldShare Management Services (103).

Kiinnostusta on myös Intotaan (44) ja Kuali OLE:en (21), jotka tosin eivät ole vielä tuotantokäytössä.

Vaihtoon halutaan mieluiten laittaa nämä 5 järjestelmää:

Voyager
Millenium
Horizon
Aleph
Virtua.

Hieman tilastovertailua

Breeding arvioi kyselyn tuloksia eri kokoisten kirjastojen osalta. Kokoluokat ovat

iso (large): kokoelmassa niteitä yli 500 001 kpl
keskikokoinen (medium sized): niteitä 100 001–500 000 kpl
pieni (small): niteitä alle 100 000 kpl
hyvin pieni (very small): niteitä 30 001–100 000 kpl.

Kokonaisuutena kyselyssä parhaiten suoriutuivat Polaris (sai hyvät arvosanat sekä isoilta että keskikokoisilta yleisiltä kirjastoilta) ja Biblionixin Apollo (sai hyvät arvosanat pieniltä ja hyvin pieniltä yleisiltä kirjastoilta). Alma ja Sierra saivat hyvät arvosanat suurilta korkeakoulukirjastoilta. Koha sai korkeimmat pisteet pieniltä korkeakoulukirjastoilta painetun materiaalin hallinnan osalta. OCLC WorldShare Management Services sai pieniltä korkeakoulukirjastoilta parhaat arvosanat e-aineiston hallinnan osalta.

Kokosin alemmas muutamia lukemia kotimaisten yleisten kirjastojen käytössä olevista järjestelmistä. Vastausprosentit Auroran ja PallasPron osalta ovat valitettavan pienet. Aurora-vastaajia oli 33 kirjastoa ja PallasPro-vastaajia 2. Sierra-vastauksia kyselyyn saatiin 172 kpl. Origo-vastauksia tänä vuonna ei tullut yhtään. PrettyLibiä ei löydy Library Technology Guiden järjestelmärekisteristä ollenkaan.

Koska Kohan käyttöönotto Pohjois-Karjalassa lähestyy ja Evergreen kiinnostaa minua muuten vain, kävin läpi suomalaisten yleisten kirjastojen käytössä olevien kirjastojärjestelmien lisäksi Evergreenin ja Kohan tuloksia. Vertailua hankaloittaa se, että vastaukset on ryhmitelty sen mukaan, mikä organisaatio tarjoaa järjestelmätukea.

Evergreenin osalta vastauksia on viidessä ryhmässä:

Evergreen (tähän ryhmään kuuluvista tiedossa ei ole, miten vastanneet hoitavat järjestelmätuen)
Evergreen — Alpha G (yhdysvaltalainen mm. Evergreen-tukipalveluja tarjoava yritys. Yritys tekee yhteistyötä Equinox Softwaren kanssa)
Evergreen — Equinox Software (yhdysvaltalainen Evergreen- ja Koha-tukipalveluja tarjoava yritys)
Evergreen — Independent (ne vastanneet kirjastot, jotka järjestelmää ylläpitävät itsenäisesti. Vastanneista 10 kpl oli tällaisia kirjastoja)
Evergreen — MOBIUS (yhdysvaltalainen kirjastokonsortio).

Kohan osalta vastauksia on 14 ryhmässä:

Koha (tähän ryhmään kuuluvista tiedossa ei ole, miten vastanneet hoitavat järjestelmätuen)
Koha — Amigos Library Services (yhdysvaltalainen ei-kaupallinen, jäsenyyteen perustuva organisaatio, joka tarjoaa jäsenilleen muun muassa Koha-tukipalveluja)
Koha — BibLibre (ranskalainen Koha-tukipalveluja tarjoava yritys)
Koha — ByWater Solutions (yhdysvaltalainen Koha-tukipalveluja tarjoava yritys)
Koha — CALYX (australialainen Koha-tukipalveluja tarjoava yritys)
Koha — Catalyst (uusiseelantilainen Koha-tukipalveluja tarjoava yritys)
Koha — DigiBEPÉ (argentiinalainen kirjastojen Koha-yhteisjärjestelmä, tukipalvelut tarjoaa CONABIP)
Koha — Equinox Software (yhdysvaltalainen Evergreen- ja Koha-tukipalveluja tarjoava yritys)
Koha — Independent (ne vastanneet kirjastot, jotka ylläpitävät järjestelmäänsä itsenäisesti. Vastanneista 45 kpl oli tällaisia kirjastoja)
Koha — Interleaf Technology (irlantilainen Evergreen- ja Koha-tukipalveluja tarjoava yritys)
Koha — Kobli (Espanjan Opetus-, kulttuuri- ja urheiluministeriön ylläpitämä Kohaan perustuva järjestelmä)
Koha — LibLime (yhdysvaltalainen Koha-tukipalveluja tarjoava yritys)
Koha — PTFS Europe (lontoolainen Koha-tukipalveluja tarjoava yritys)
Koha — Prosentient Systems (australialainen ATK-tukipalveluja tarjoava yritys).

Alla olevaan vertailutaulukkoon laskin Evergreen- ja Koha-lukemat siten, että otin keskiarvon kuhunkin kohtaan kaikista ko. kohtaan tulleista Evergreen- ja Koha-vastauksista. Muutamia lukuja vertailtavaksi:

järjestelmä	tyytyväisyys järjestelmään (ILS satisfaction)	yhtiöuskollisuus (company loyalty)	järjestelmän toimivuus (ILS functionality)	tehokkuus painetun materiaalin hallinnassa (effectiveness for print)	tehokkuus sähköisen materiaalin hallinnassa (electronic resources)	tyytyväisyys tukipalveluun (support satisfaction)
Aurora	5.56	4.06	5.63	5.66	4.72	4.72
Evergreen	7.34	7.78	7.5	7.67	6.12	7.92
Koha	7.44	6.89	7.29	7.45	5.72	7.21
PallasPro	4.00	6.00	5.50	7.00	4.50	3.50
Sierra	6.55	6.38	6.86	7.55	5.98	6.13

Koska avoimen lähdekoodin puolella vastaajaryhmiä oli useita, sananen Evergreenin ja Kohan isoimmista vastaajaryhmistä. Evergreen-kirjastoista eniten vastauksia tuli Equinox Softwaren asiakkailta (54 kpl), joista kaikki eivät ilmoittaneet kirjastotyyppiään (yleinen kirjasto, korkeakoulukirjasto jne). Tyyppinsä ilmoittaneista yleisiä kirjastoja oli 43 kpl, korkeakoulukirjastoja 5 ja erikoiskirjastoja 1 kpl. Suurimmaksi osaksi kokoelmien koko liikkuu 10 001–100 000 niteessä. 11 kirjastolla 100 001–250 000 nidettä, 5 kirjastolla 250 001–1 000 000 ja 2 kirjastolla 1 000 001–10 000 000 nidettä.

Kohan isoin vastaajaryhmä olivat ByWater Solutionist’n asiakkaat. Vastaajia tässä ryhmässä oli 91 kpl, joista kaikki eivät ilmoittaneet kirjastotyyppiään. Suurin osa tyyppinsä ilmoittaneista kirjastoista oli yleisiä kirjastoja (53 kpl). Korkeakoulukirjastoja oli 21 kpl, koulukirjastoja 3 kpl ja erikoiskirjastoja 2. Kokoelmat liikkuvat suurimmalla osalla vastanneista 10 001–250 000 niteessä ja 100 001–250 000 niteessä.

Vertailun vuoksi Aurora- ja Sierra-kirjastojen luvut: Aurora-kirjastoilta vastauksia tuli 33 kpl, joista 25 yleistä kirjastoa (muut eivät ilmoittaneet tyyppiään). Kokoelmien osalta 7 kirjastoa ilmoitti olevansa alle 10 000 niteen kirjastoa, 12 kirjastoa 10 001–100 000 niteessä, 6 kirjastoa 100 001–250 000 niteessä, 1 kirjasto 1 000 001–10 000 000 niteessä.

Sierra-kirjastoilta vastauksia tuli 172 kpl. Yleisiksi kirjastoiksi ilmoittautui 64 kirjastoa. Suurimmalla osalla kirjastoista kokoelmien nidemäärä liikkui 250 001–1 000 000 kappaleessa.

Itseä tietenkin kiinnostavat Auroran saamat arvosanat muihin verrattuna. Jos PallasPro jätetään pois laskuista, Aurora pitää perää verrattuna Sierraan, Kohaan ja Evergreeniin. Vastausmäärät ovat pienet ja Aurora on avoimen lähdekoodin tuotteisiin verrattuna uudehko. Evergreen ja Koha ovat vanhempia ja toiminnoiltaan vakiintuneempia. Ensimmäisen ison käyttöönoton jälkeen (PIKI 2010) Aurora on kypsynyt, mutta vielä se ei ole ottanut kiinni iäkkäämpiä kollegoitaan.

Kommentteja kyselystä

Sain PIKIstä muutamia kommentteja kyselystä. Yleisin oli se, että osa kysymyksistä meni ohi yksittäisen vastaajan vastuualueen. Tällainen oli esimerkiksi kysymys halukkuudesta siirtyä käyttämään avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmää. Totta on, että kirjastokimpoissa yksittäinen henkilö tuskin itsenäisesti voi tällaista päätöstä tehdä. Tärkeää tuossa kysymyksessä on minusta se, että kysymyksellä mitataan hieman mielipideilmastoa tämän(kin) aiheen suhteen. Olennaisin juttu kuitenkin on, että saamme kartoitettua ns. peruskysymyksiä, kuten millaiseksi koetaan maakunnassa kirjastojärjestelmän käytettävyys, millainen kokemus meillä on tukipalveluista jne.

Yleisten kirjastojen aluetietokannat syynissä

nmorao, Regional 5120, http://www.flickr.com/photos/nmorao/4065996219/

Yleisillä kirjastoilla on jo jonkinmoinen historia aluetietokantojen ylläpitämisestä. Aluetietokantoja on rakennettu erilaisista lähtökohdista ja erilaisin välinein. Aluetietokantoihin panostetaan eri tavoin: osalla kirjastoissa on useita hyvin erikoistuneita aluetietokantoja, osalla ei välttämättä ole omaa erillistä aluetietokantaa. Nyt kun yleisten kirjastojen järjestelmätilanne Suomessa on käymässä läpi isoja muutoksia, on tullut sopiva sauma pohtia aluetietokantojen tulevaisuutta.

Meneillään olevassa Aluetietokantaselvitys-projektissa kartoitetaan aluetietokantojen nykytilaa, ylläpitoa, kehityssuunnitelmia ja -toiveita. Projektin työryhmässä ovat lisäkseni:

Anna-Mari Andersson, Kouvolan kaupunginkirjasto
Johanna Jauhonen, Tampereen kaupunginkirjasto
Jaana Käki, Hämeenlinnan kaupunginkirjasto
Liisa Rossi, Kuopion kaupunginkirjasto
Maija Saraste, Oulun kaupunginkirjasto
Tiina Teijonsalo, Jyväskylän kaupunginkirjasto
Sami Varjo, Vaasan kaupunginkirjasto.

Aluetietokannalla tarkoitamme kirjaston kokoamaa ja ylläpitämää alueellista tietoa sisältävää tietokantaa tai sivustoa.

Tärkeä osa projektia on yleisille kirjastoille suunnattu kysely. Kysely on tarkoitettu maakuntakirjastoille ja sellaisille yleisille kirjastoille, jotka ylläpitävät ja hallinnoivat aluetietokantaa. Kokonaiskuvan saamiseksi vastauksia toivomme, vaikka aluetietokantaa ei enää olisi.

Projekti kestää toukokuulle 2014, mutta jonkinlainen puolivälinkrouvi tuntui tulleen tänään. Julkaisimme kyselyn verkossa ja lähetimme maakuntakirjastojen johtajille pyynnön vastata omien alueiden osalta kyselyyn. Samalla toivomme, että sana kyselystä leviäisi niille omia aluetietokantojaan ylläpitäville kirjastoille, joita emme hoksanneet lähestyä suoraan sähköpostitse.

Kyselyn deadline on 28.2.2014.

Kysely on osoitteessa:

https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/7976/lomake.html

Hankehakemus tarkempine projektikuvauksineen on Yleisten kirjastojen hankerekisteri -sivustolla:

http://hankkeet.kirjastot.fi/hanke/selvitys-aluetietokannoista-ja-niiden-suhteesta-kansalliseen-metatietovarantoon

[schema type=”event” evtype=”Event” url=”https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/7976/lomake.html” name=”Aluetietokantojen nykytila ja tulevaisuus” description=”Tämä kysely koskee aluetietokantoja, niiden nykytilaa ja tulevaisuutta. Aluetietokannalla tarkoitetaan tässä kyselyssä kirjaston kokoamaa ja ylläpitämää alueellista tietoa sisältävää tietokantaa tai sivustoa, ei kuitenkaan kirjailijatietokantaa.” sdate=”2014-02-07″ stime=”03:00 pm” edate=”2014-02-28″ country=”FI” ]

Hakukone kuin henkivoima

Vierailuprofessuuriaan Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa hoitava John Durham Peters piti luennon Tampereen yliopistolla. Luennon otsikko oli God and Google, ja itse luento oli yhtä lennokas kuin otsikkokin. Mielikuvitusta kutittava ja mainio.

Peters puhui Googlen toimintatavoista ja hakujätin herättämistä mielikuvista. Google toimi eräänlaisena tapausesimerkkinä digitalisaatiosta ja digitalisaation aiheuttamista muutoksista. Luento pohjautui osaksi Petersin pian julkaistavaan teokseen.

Yksi luennon pääteemoista oli ajatus siitä, että Google on luonut enempi vähempi tarkoituksellisesti itsestään mielikuvaa eräänlaisena jumalallisena, kaikkivoipaisena toimijana. Luennossaan Peters analysoi puhetapoja, joilla yritystä käsitellään, ja vertauskuvia, joita yrityksestä esitetään.

Mielikuvien rakentamisessaan Google on luonut kuvaa itsestään muista poikkeavana yrityksenä. Esimerkkinä tästä Peters mainitsi yrityksen moton:

”Don’t be evil.”

Google on ollut liikemaailman Barack Obama, ja kuten Obama on osoittanut omaavansa peruspoliitikon ominaisuuksia, myös Googlesta on paljastunut perusliikeyritykselle tyypillisiä piirteitä. Kaikkivoipainen hyvyys ei ole ainoa totuus niin Obamasta kuin Googlestakaan.

Yritystä käsittelevistä puhetavoista on erotettavissa teologista diskurssia. Peters nosti yhdeksi esimerkiksi tällaisesta diskurssista Googlen toisen perustajan Sergei Brinin kuvauksen hakukoneesta:

”The perfect search engine would be like the mind of God.”

Peters näkee tämän yhdeksi tavaksi rakentaa Googlesta eräänlaista jumalallista entiteettiä.

Toisena esimerkkinä hän käytti hakukoneiden käyttämää autocomplete-toimintoa hakukentässä. Tiedonhakijan kirjoittaessa hakutermejään tämä toiminto ehdottaa – tai ennakoi – potentiaalisia hakutermejä.

Kaikkivoipaisuuden tavoitteluksi on tulkittavissa myös Googlen missio organisoida kaikki maailman informaatio:

”Google’s mission is to organize the world’s information and make it universally accessible and useful.” (lähde)

Tälle tavoitteelle Peters näki paralleeleja kirjoitustaidon synnyn ja tarpeen kanssa. Yhtenä kirjoitustaidon taustalla vaikuttavana tarpeena oli kirjanpito, jolla pidettiin kirjaa omaisuudesta. Kirjanpidoksi koottu data merkitsi valtaa, ja valtaa data eri muodoissa merkitsee edelleen.

Peters tulkitsee Googlen rakentavan tällaista kirjanpitoa organisoidessaan ”kaiken maailman informaation”. Se jäljittää henkilöitä, ajatuksia, globaaleja trendejä, kuten flunssatautiaaltoja. Se indeksoi ihmisten kiinnostuksen kohteita ja mielitekoja. Googlen haravoima data kertoo ihmisestä ja ihmisistä, ja hakuindekseineen Google voidaan nähdä jopa modernin ajan elämän kirjana (book of life). Indeksointityöhön liittyy olennaisena osana Internetistä maalattu uhkakuva tai ominaisuus (miten sen nyt ottaa), jonka mukaan kerran nettiin laitettua kuvaa/tekstiä/mitä tahansa ei saa sieltä pois.

Indeksointityössään se ei Petersin mukaan järjestä informaatiota siihen tapaan kuin kirjastot, joilla on esimerkiksi luokitusjärjestelmänsä (kuten yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä) ja luettelointisääntönsä. Aineistojen ja sisältöjen sijaintitieto on kirjastoille tärkeää. Google ei edes yritä tätä, koska Internetissä tarpeet ovat toisenlaiset. Googlen toiminnassa on tapahtunut muutoksia myös siinä, että aiemmin Google pääasiassa organisoi toisten tuottamia sisältöjä. Ajan oloon Google on tullut mukaan myös sisällöntuottobisnekseen.

Huolimatta vakavaotsaisista tavoitteistaan Google ei ole tosikko: yritys esimerkiksi leikittelee eri tavoin logollaan. I’m feeling lucky -hakutoiminto on toinen esimerkki leikittelystä. Sen olemassa ololle ei löydy taloudellisessa mielessä järkevää syytä: toiminto vie tilaa hakusivulla eikä tuo rahaa Googlelle. Toimintoa käyttää Petersin mukaan noin prosentti tiedonhakijoista.

Kritiikki

Luennon lopuksi Peters purki mielikuvia Googlesta

Google ei ole kaikkitietävä (omniscient): Suurin osa maailmasta tai historiasta ei ole netissä. Sieltä ei löydy kaikki maailman informaatio.
Google ei ole kaikkialla läsnä (omnipresent): Internet ja sen myötä Google ei ulotu kaikkialle maailmassa.
Google ei ole pelkkä hyväntekijä (omnibenevolent): kyse on liikeyrityksestä, jonka yhtenä tehtävänä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Googlen toiminta Kiinassa oli arveluttavaa suhteessa yrityksen mottoon.

Googlella on hakukonemarkkinoiden monopoli, ja monopoleissa on omat riskinsä. Ulkopuoliset eivät esimerkiksi tunne Googlen hakualgoritmejä, joiden perusteella hakutulokset tarjoillaan. Tässä kritiikissään Peters on samoilla jäljillä Evgeny Morozovin, joka teoksessaan To save everything, click here on huolestunut verkkopalveluista, joiden toiminta perustuu ulkopuolisilta salattuihin algoritmeihin.

Peters nosti esiin Googlen monimuotoisuuden. Se ei ole enää vain hakukone. Esimerkiksi Google-lasit ja robottiautoteknologiakokeilut kertovat siitä, että yrityksellä on kunnianhimoa laajentaa toimialaansa tiedonhakua laajemmalle. Googlen toiminnassa on kyse yhä enemmän analytiikasta. Googlehan on ollut osaltaan rakentamassa Big Data -trendiä ja kehittämässä tiedonlouhintamenetelmiä, esimerkiksi MapReduce. Data-analytiikka on nouseva ala, ja Peters haastoi kuulijoitaan ns. ottamaan haltuun teknologiaa. Teknologioita ja niiden toimintaperiaatteita tulisi pyrkiä ymmärtämään ainakin jollain yleisellä tasolla. Teknologista kehitystä ei saisi jättää monopolien varaan.

Unohdetuksi tuleminen autuus?

Peters veti luennon yhteen viittauksella Konfutseen, Jeesukseen ja Sokrateehen. Mikä oli näille kolmelle henkilölle yhteistä? Petersin mukaan ainakin se, että he eivät jättäneet kirjallista perintöä. Sokrates näki kirjoittamisen hyvin ongelmalliseksi, suorastaan pahaksi. Petersin hypoteesi sille, miksi nämä henkilöt kieltäytyivät kirjoittamasta doktriinejaan, on tämä: heidän viestinsä meille oli, että totutelkaa ajatukseen omasta kuolemasta. Katoamme joskus ja se voi olla yksi parhaimpia asioita, mitä meille voi tapahtua. Google on matkalla toimijaksi, joka päättää, mitkä asiat katoavat ja mitkä eivät.

Editoitu 1.2.2014

Googlesta ja sen roolista kirjoittaa Oskari Onninen uusimmassa Imagessa 2/2014: Jumala. Juttu löytyy myös Readberrystä.

Suomalaisen OA-julkaisemisen historiaa

Jyrki Ilva teki mainion katsauksen suomalaisen OA-julkaisemisen historiaan ja nykytilaan esityksessään ”Open repositories of past, present and future”.

Osa julkaisutoiminnan perustaa ovat julkaisuarkistot (institutional repository), joiden kehitykseen ovat vaikuttaneet erilaiset tekijät, kuten tutkimusten hallinnointiin ja arviointiin käytetyt järjestelmät (Current research information system, CRIS), väitöskirjojen ja opinnäytteiden digitalisoituminen, digitaalisten objektien hallintajärjestelmät (Digital Object Management Systems, DOMS), OA-julkaisutoiminta, green OA eli rinnakkaisjulkaiseminen ja avoin tutkimusdata. Perusero CRISin ja julkaisuarkiston välillä on se, että CRIS sisältää informaatiota kaikista tutkimusjulkaisuista, kun taas julkaisuarkisto sisältää tietoa OA-kokotekstijulkaisuista.

Green OA eli rinnakkaisjulkaiseminen tuli 2000-luvun alkupuolella. Lähtökohtana oli ajatus siitä, että kun OA-varantoja rakennetaan, tutkijat tulevat julkaistavien tutkimustensa kera perässä. Näin homma ei kuitenkaan toiminut, koska julkaisevilla tutkijoilla ei ollut ykkösprioriteettinään tiedon avoin saatavuus, open access. Rakennetut varannot olivat ns. pistemäisiä, tiettyyn tutkimusalueeseen keskittyviä, esim. ArXiv.

Julkaisuarkistojärjestelmät ja -alustat

Erääksi OA-liikkeen vaikutukseksi voidaan lukea se, että arkistojärjestelmien myötä avoimen lähdekoodin sovellukset lisääntyivät kirjastoissa. Arkistotoiminnan myötä syntyi tarve digitaalisten objektien hallintajärjestelmille ja tuolloin järjestelmäntoimittajilta ei löytynyt sopivia tuotteita. Käytetyimpiä alustoja olivat esimerkiksi DSpace, Fedora ja Eprints.
Pohjoismaissa lähes kaikilla yliopistoilla on julkaisuarkisto ja julkaisujen määrä kasvaa. Suomessa Kansalliskirjasto tarjoaa 40 instituutiolle julkaisuarkisto-palvelua. Arkistopalvelut ovat käytettyjä, mikä johtuu muun muassa hyvästä hakukonenäkyvyydestä.

Julkaisuarkistot eivät saisi olla yksinäisiä saaria, vaan niillä tulee olla integraatiota esimerkiksi CRIS-järjestelmien välille. Esimerkiksi Tanskassa useat yliopistot käyttävät Pure-alustaa ja Ruotsissa DiVA-alustaa molempiin tarkoituksiin: sekä julkaisuarkistona että CRIS-järjestelmänä. Suomessa julkaisuarkistot ja CRIS-järjestelmät ovat enimmäkseen erillisia systeemejä. Yliopistoilla on menossa CRIS-infrastruktuurin päivitys.

Avoin tutkimusdata

Tutkimusten julkaisemisen ohella uutena osa-alueena on tulossa tutkimusdatan julkaiseminen. Pohdinnan alla on aiheuttaako tutkimusdatan julkaiseminen muutostarpeita julkaisuarkistoihin. Millaisia yhteyksiä eri tutkimusten ja tutkimusaineistojen välille voidaan luoda?

Pohdinnassa on myös se, onko OA:n tulevaisuus kirjastojen, kustantamoiden vai molempien toimijoiden ylläpitämissä julkaisuarkistoissa? Ylipäätään mikä on tulevaisuudessa julkaisuarkistojen rooli kirjastopalveluissa? Onko tarkoituksena tarjota saataville omassa organisaatiossa tuotettuja dokumentteja vai tarjota paikallisille käyttäjille muualla tuotettuja dokumentteja? Mikä tulee olemaan julkaisuarkistojen suhde tutkijoille tarkoitettuihin pilvipalvelupohjaisiin sosiaalisiin verkostoitumispalveluihin, kuten Academia.edu ja Mendeley.